Terveys | Sydänterveyden perusta muodostuu jo ennen syntymää

Terveys

Tutkimusnäyttö varhaisten elämänvaiheiden merkityksestä aikuisuuden sydänterveyteen on vahvaa. Esimerkiksi äidin raskaudenaikainen diabetes ja lihavuus vaikuttavat sikiön kehitykseen.

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

18:45

Kun puhutaan sydän- ja verisuonisairauksista, ajatukset kohdistuvat yleensä keski-ikäisiin ja ikääntyviin ihmisiin. Todellisuudessa sydänterveyden perusta muodostuu paljon aiemmin, jo ennen syntymää.

Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa sydän- ja verisuoniterveyttä koskevan päätöslauselman, jossa se nostaa merkittävällä tasolla esiin sikiöaikaisten riskitekijöiden, synnynnäisten ja perinnöllisten sydänsairauksien, sekä lasten ja nuorten terveyden merkityksen näiden sairauksien ehkäisyssä. Päätöslauselma ei ole laki, mutta se ohjaa voimakkaasti sitä, millaisia terveyspoliittisia tavoitteita, tutkimusinvestointeja ja rahoituspainotuksia Euroopassa halutaan tulevina vuosina edistää.

Tutkimusnäyttö varhaisten elämänvaiheiden merkityksestä aikuisuuden sydänterveyteen on vahvaa. Esimerkiksi äidin raskaudenaikainen diabetes, lihavuus ja muut aineenvaihdunnan häiriöt vaikuttavat sikiön kehitykseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ne lisäävät paitsi sikiön synnynnäisten sydänvikojen riskiä myös lapsen myöhempää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Myös keskosuuden vaikutukset näkyvät pitkälle aikuisuuteen. Ennenaikaisesti syntyneillä on tavallista suurempi riski kohonneeseen verenpaineeseen ja muihin sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi he liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin täysiaikaisina syntyneet ikätoverinsa. Tunnistamalla tämän kaltaisia riskitekijöitä niihin voidaan puuttua varhain.

Tunnistamalla riskitekijät niihin voidaan puuttua varhain.

Suomessa toimivilla tutkijoilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tutkia näitä yhteyksiä. Kansalliset rekisterit, biopankit ja väestöpohjaiset syntymäkohortit, kuten uusi kansallinen Huomisen Suomi -syntymäkohortti, mahdollistavat terveyden seuraamisen raskausajasta aikuisuuteen tavalla, johon harva maa pystyy. Juuri tällaisia tutkimusympäristöjä Euroopan parlamentti päätöslauselmassa korostaa.

Päätöslauselmassaan Euroopan parlamentti toteaa myös, että sairauksien ehkäisyyn kohdistuva tutkimus jää edelleen liian usein uusien hoitojen ja teknologioiden varjoon.

Väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon kustannusten kasvaessa keskustelu keskittyy helposti jo syntyneiden sairauksien hoitamiseen. Pitkällä aikavälillä tehokkain tapa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien taakkaa on kuitenkin niiden ehkäiseminen mahdollisimman varhain. Siksi tutkimusinvestointeja kannattaa suunnata entistä enemmän lasta odottaviin perheisiin, lapsiin ja nuoriin.

Sydänsairauksien hoidossa on saavutettu valtavia edistysaskelia. Seuraava suuri läpimurto voi kuitenkin löytyä paljon varhaisemmasta elämänvaiheesta. Kun ymmärrämme paremmin sikiökauden, varhaisen kasvun ja lapsuuden vaikutuksia tulevaan terveyteen, voimme ehkäistä huomisen sydänsairauksia jo tänään.

• Emmi Helle
• lastentautien apulaisprofessori,
• lastentautien ja lastenkardiologian
• erikoislääkäri
• Helsingin yliopisto
• Eero Kajantie
• elämänkaarilääketieteen professori, lastentautien,
• perinnöllisyyslääketieteen ja terveydenhuollon
• erikoislääkäri
• Oulun yliopisto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?