Terveydenhuolto | Ruoholahden terveys­aseman ulkoistus voi loppua hyvistä tuloksista huolimatta

Ruoholahden terveysaseman järjestelyistä on syntymässä poliittinen vääntö Helsingissä.

Syksyllä 2021 Ruoholahden terveysasema annettiin Mehiläisen pyöritettäväksi. Päättäjät tahtoivat kokeilla ulkoistamista määräaikaisesti, ja kokeilua ehdittiin jo kerran jatkaa.

Nyt poliitikkojen pitäisi tehdä päätös ulkoistamisen jatkosta. Virkakunta toi lokakuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan käsittelyyn ehdotuksen, jonka mukaan Ruoholahden terveysaseman palvelut ostettaisiin myös tulevaisuudessa yksityiseltä.

Päättäjät ovat kuitenkin lykänneet päätöksentekoa. Perjantaina Sdp ilmoitti, että haluaa lopettaa ulkoistuskokeilun. Siinä tapauksessa Helsingin kaupunki alkaisi itse vastata taas terveysaseman pyörittämisestä.

Viime vuonna laaditussa kaupunkistrategiassa suurimmat puolueet sitoutuivat siihen, ettei terveysasemille tehdä uusia ulkoistamiskokeiluja. Ruoholahden osalta sovittiin, että jatko arvioidaan tulosten pohjalta.

Kokemukset noin 20 000 helsinkiläistä palvelevalta terveysasemalta ovat olleet monin tavoin myönteisiä: soittoihin on vastattu ja lääkäriin päästy nopeasti. Kaupunkilaiset ovat valittaneet vähän ja Ruoholahden terveysaseman kustannukset ovat tähän asti olleet Helsingin pienimmät asukasta kohden laskettuna.

Demarit ovat kuitenkin sitä mieltä, että katse on käännettävä kaupungin omaan palveluntuotantoon yksityisten terveysjättien sijaan.

”Ruoholahden terveysasema on toiminut kaikin puolin hyvin ja asukkaat olleet tyytyväisiä. Palvelumallista on saatu kokemuksia ja hyviä tuloksia, jota voidaan hyödyntää meidän oman palvelutuotannon kehittämisessä”, sanoo Nita Austero, joka on yksi Sdp:n kolmesta edustajasta lautakunnassa.

Sdp:n valtuutettu Nita Austero aikoo vastustaa Ruoholahden terveysaseman ulkoistamiskokeilun jatkoa. Kuva: Juha Salminen HS

Austeron mukaan ulkoistamisessa on myös ongelmia.

Palvelu olisi kilpailutettava uudestaan, eikä ole varmaa, saavuttaisiko seuraava yritys samat tulokset. Esimerkiksi Kannelmäessä, joka on ollut toinen kokeilussa mukana ollut terveysasema, palveluntuottaja vaihtui kesken kauden, koska Terveystalo ei pystynyt toteuttamaan kaikkia kilpailutuksen ehtoja.

Virkakunta arvioi, että tulevaisuudessa kustannukset olisivat suunnilleen samalla tasolla, riippumatta järjestäjästä. Koska Ruoholahden kustannustaso on Austeron mukaan kaupungin omien asemien tasolla, ei ulkoistus tuo varsinaista lisäarvoa.

Sen lisäksi julkiset verovarat voivat tällä tavoin siirtyä terveysjättien voitoksi, muistuttaa Austero.

”Tämä on meille harjoituksen paikka, jotta saisimme esimerkiksi kokeneita erikoislääkäreitä palkattua lisää. Yksityisellä puolella on joustavammat työsopimukset ja erilainen palkkataso, mutta meidän pitäisi kaupunkina pystyä parempaan”, Austero sanoo.

Ruoholahden terveysaseman kohtalo ratkaistaan luultavasti kuun lopussa lautakunnan kokouksessa. Kokoomus ja perussuomalaiset kannattavat ulkoistamisen jatkoa. Yhdessä he muodostavat viiden hengen rintaman kolmentoista jäsenen lautakunnassa.

Vasemmistoliitto on Sdp:n linjoilla, heitä on yhdessä kuusi ulkoistuksen vastustajaa.

Vaa’ankielenä ovat lautakunnan kaksi vihreää jäsentä. Lautakunnassa istuva Tuomas Rantanen viestittää, ettei ryhmä ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon.

Rantasen mukaan ulkoistamisen jatko olisi tulosten valossa perusteltua sekä kaupunkistrategian mukaista. Lopullinen päätös vaatii kuitenkin laajempaa keskustelua valtuustoryhmän kesken.

Sopimus Mehiläisen kanssa päättyy syksyllä 2027. Virkakunnan mukaan myös se, että terveysasema palautetaan kaupungin pyöritettäväksi, maksaa jonkin verran.

Ruoholahden tilanteeseen vaikuttaa myös Kamppiin avautuva suuri terveys- ja hyvinvointikeskus, jonne keskitetään pienempien terveysasemien palveluja.