Terveydenhoito | Helsinkiläisen terveys­aseman ulkoistamisesta tuli kiista­kapula, vaikka kokemukset ovat hyviä

Vasemmistoliitto ei vastusta Ruoholahden terveysaseman ulkoistusta ideologisista syistä, linjaa kaupunginvaltuutettu Jenny Kasongo.

Kokoomuksen Matias Pajula ei puolestaan usko, että kaupunki yksin pystyy tuottamaan yhtä hyvää palvelua kuin yksityinen terveysjätti.

Yleensä Helsingin kuntapolitiikassa ollaan varsin samanmielisiä. Valtuustokauden aluksi poliitikot sopivatkin, ettei tällä kaudella lähdetä ulkoistamaan uusia terveysasemia. Ruoholahdessa kuitenkin ulkoistamista olisi mahdollista jatkaa.

Terveysaseman kohtalosta on väännetty päätöksenteossa jo viikkojen ajan. HS kutsui ääripäät keskustelemaan aiheesta.

Kasongo toimii terveydenhoitoon liittyvistä kysymyksistä vastaavan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan varapuheenjohtajana, Pajula taas on valtuustoryhmänsä puheenjohtaja.

Kerrataan lyhyesti tilanteen tausta. Vuonna 2021 Mehiläinen ryhtyi pyörittämään 20 000 helsinkiläisen terveysasemaa Ruoholahdessa. Ensi vuoden syksynä päättyvän kokeilun tavoitteena on ollut selvittää esimerkiksi sitä, miten yksityinen toimija pärjää kaupungin omiin terveyspalveluihin verrattuna.

Kaksi vuotta sitten ulkopuolinen toimija arvioi tilanteen: Niin asiakkaat kuin työntekijät olivat tyytyväisempiä kuin Helsingissä keskimäärin. Toiminta on ollut kustannustehokasta.

Kasongo myöntää, että tulokset näyttävät hyviltä. Hän kuitenkin painottaa, että kyse oli kokeilusta, jonka perimmäinen tarkoitus on ollut hankkia yksityiseltä toimijalta oppeja, joita voidaan sitten soveltaa julkisella puolella.

Lokakuussa virkakunta esitti ulkoistamisen jatkoa. Vasemmistoliitto ilmoitti välittömästi vastustavansa sitä, ja viime viikolla Sdp liittyi samaan rintamaan.

Kasongo kertoo olevansa pettynyt erityisesti siihen, että sote-puolen viranhaltijat näyttivät pitävän itsestäänselvänä, että ulkoistaminen jatkuu eikä kunnollisia selvityksiä erilaisista toteutustavoista tehty.

”Neljän viikon aikana olemme pyytäneet tarkempia tietoja mutta saaneet vain köykäisen listan, mistä ei käy ilmi, miten kokeilun hyviä kokemuksia voisi soveltaa kaupungin omassa palveluntuotannossa.”

Pajulan mielestä muutama vuosi sitten tehty selvitys on jo itsessään vakuuttava, ja jos kokeilu nyt lopetetaan, ei kaupungilla ole enää vertailukohtaa.

Ruoholahden asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä palveluun. On riski, että palvelu heikkenee, jos terveysasema palaa takaisin kaupungin järjestettäväksi. Miten vasemmistoliitto selittää tämän asukkaille?

”Olemme saaneet tästä myös palautetta. Mielestäni tämä on virkakunnan vika, että ei ole tarpeeksi tarkasteltu sitä, miten voidaan varmistaa laadun säilyminen tai jopa parantuminen”, Kasongo sanoo. Kasongon mukaan vastuu tästä on ennen kaikkea sote-puolesta vastaavalla apulaispormestarilla eli kokoomuslaisella Maarit Vierusella.

Pajula haastaa Kasongoa: Jos uusi selvitys tehdään ja lopputulos on se, että yksityinen pystyy samalla rahalla tuottamaan laadukkaampaa palvelua, onko vasemmistoliitto valmis harkitsemaan ulkoistamisen jatkoa?

”Silloin harkitaan uudestaan”, Kasongo vastaa.

”Vastaus siis voi olla myös kyllä”, Pajula jatkaa.

”Me harkitaan tuloksen perusteella”, Kasongo vastaa.

Mehiläisen pyörittämä terveysasema avautui syksyllä 2021. Poliitikot antoivat ulkoistamiselle jo yhden jatkokauden, joka päättyy syksyllä 2027. Kuva: Kari Pullinen

Tämä ei ole ideologinen kysymys vasemmistoliitolle, Kasongo vakuuttaa.

Jos kyse ei ole siitä, että ei haluta julkista rahaa kansainvälisille terveysjäteille, kuten demarit on perustellut vastustusta, mikä on perimmäinen syy vastustaa ulkoistamista?

”Tässä päätösehdotuksessa ei ole mielestämme tarkasteltu molempia puolia. Ei ole saatu selkeää listaa siitä, miten hyviä tuloksia voidaan soveltaa kaupungin omassa tuotannossa”, Kasongo vastaa.

Pajulan mukaan siitäkin huolimatta, että kaupungin sisällä on tehty parannuksia, ei laatua ole saatu muilla terveysasemilla samalle tasolle kuin Ruoholahdessa. Yksi syy siihen on Pajulan mielestä kaupungin jäykät rakenteet.

Onko kokoomuksen pyrkimyksenä, että lopulta kaikki terveysasemat ulkoistetaan?

”Sellainen skenaario kuulostaa radikaalilta. Meitä kiinnostaa se, miten saamme kaupunkilaisille hyvät palvelut, ei se, kuka ne tuottaa”, Pajula vastaa.

”Tämä kuulostaa siltä, että olette jo luovuttaneet julkisten palveluiden suhteen”, Kasongo toteaa. Kasongon mukaan vasemmistoliitto ei halua normalisoida terveyspalvelujen ulkoistamista.

Kasongon mielestä kaikesta paistaa apulaispormestarin ja kokoomuslaisten asenne siitä, että julkisia palveluita ei edes yritetä parantaa.

”On aika härskiä sanoa noin, sillä yritämme parantaa palvelua niillä 21 terveysasemalla, joilla kaupunki itse tuottaa palvelun”, Pajula vastaa.

Lopulta Kasongo ja Pajula ryhtyvät jankkaamaan siitä, onko lopputuloksena palvelujen heikennys ruoholahtelaisille vai ei.

Pajulan mukaan on varmaa, että samalla rahalla Ruoholahdessa ei voi saada yhtä hyvää palvelua kaupungin omalla tuotannolla. Kasongon mukaan asiaa ei ole selvitetty riittävästi.

Alun perin virkakunta esitti ulkoistukselle jatkoa vuoteen 2031 saakka. Kilpailutus perustuisi laatukriteereihin, sillä varsinaisia säästöjä ulkoistamisella ei tavoitella.

Lautakunta käsittelee asiaa jälleen ensi viikolla.

Lopulta lautakunnan kaksi vihreää ratkaisevat sen, jatketaanko ulkoistusta vai selvitetäänkö vaihtoehtoja vielä lisää. Kokoomuksen lisäksi perussuomalaiset kannattaa ulkoistamisen jatkoa.