Suomen ainoat drooni-insinööriopiskelijat uskovat alan kasvuun: ”Olemme aallonharjalla”

Korkeaan tilan kattoon on viritelty verkkoja. Hyllyillä on komponentteja, joista rakentuu tekniikkaa, joka on tällä hetkellä jokaisen huulilla.

Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampukselle on valmistunut uudenkarhea droonilaboratorio Suomen ainoan drooniteknologiaan ja autonomisiin robotteihin erikoistuneen insinööriopintolinjan tarpeisiin.

Tavallisesta elektroniikkalaboratoriosta droonilaboratorion erottaa myös siitä, että pöydillä on useita droonien ja miehittämättömien ajoneuvojen aihioita, joiden olisi määrä olla valmiita seuraavana päivänä.

Tilassa on korkeutta tarpeeksi, jotta laitteita voidaan lennättää sisätiloissa. Testilentojen ajaksi tilaan viritetään verkko. Jos miehittämätön ilma-alus jysähtää maahan, se ei vaurioidu.

Lapissa koulutuksen yksi painopiste on säänkestävän teknologian kehittäminen. Tätä varten ammattikorkeakoulussa iso kylmähuone, jossa laitteiden toimintaa voidaan testata jopa miinus neljäänkymmeneen asteeseen asti.

Ensimmäiset drooneihin erikoistuneet insinööriopiskelijat ovat aloittaneet opintonsa Lapin ammattikorkeakoulussa syksyllä. Nyt he rakentavat ensimmäisiä droonejaan alusta loppuun, komponenttien kokoamisesta ohjelmointiin ja käyttöön asti.

– Laboratorio alkaa olla valmis, joten meillä on turvallinen tuotekehitys- ja lennätysympäristö lentäville laitteille, kertoo opiskelija Pasi Tiuraniemi.

Ravintolan keittiöstä teknologian aallonharjalle

Pasi Tiuraniemi työskentelee tuote- ja kehityspäällikkönä elektroniikka-alalla yrityksessä, joka tarjoaa testauspalveluja tuotteille ja komponenteille.

Tiuraniemen lisäksi Lapin ammattikorkeakoulun droonikoulutuksessa on mukana 42 opiskelijaa erilaisista lähtökohdista. Joukossa on Tiuraniemen kaltaisia osaajia, jotka haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan, mutta mukana on myös suoraan koulunpenkiltä koulutukseen hakeutuneita sekä alanvaihtajia.

Ravintola-alalla työskentelevällä Tero Martinilla siintää tulevaisuudessa alanvaihto. Hän hakeutui koulutukseen tekniikkaharrastusten innoittamana.

Hän uskoo drooniteknologian kasvavaan merkitykseen.

– Olemme todellakin teknologian aallonharjalla tässä terävimmässä kärjessä, ja tälle alalle tarvitaan todella paljon tulevia asiantuntijoita, Martin toteaa.

Samalla linjalla on myös Pasi Tiuraniemi, jonka mukaan miehittämättömien kulkuneuvojen teknologia ja järjestelmät ovat monimutkaisia.

– Softa, elektroniikkasuunnittelu, latausjärjestelmät, mekaniikka. Alalla on paljon erikoistumismahdollisuuksia, Pasi Tiuraniemi arvioi.

Työllistymismahdollisuuksia on tarjolla esimerkiksi yrityksissä, puolustusvoimissa ja viranomaispuolella ja tarvetta on myös droonien käyttäjille.

Itsestään kulkeva latukone ja muita ideoita

Tiuraniemi ja Martin näkevät drooneille ja muille autonomisesti liikkuville kulkuneuvoille useita käytännön sovelluksia juuri Lapin olosuhteissa. Martin on pohtinut esimerkiksi itsenäisesti kulkevan latukoneen kehittämistä.

– Paljon on vielä varmasti keksimättä. Meillä on opiskelijoina inspiroitunutta porukkaa esimerkiksi teollisuuden puolelta ja terveydenhuollosta. Lapissa on paljon haja-asutusalueita, joilla lentävät dronet voisivat olla hyvä esimerkiksi lääkehuollossa tai sairaanhoidon parissa, Martin toteaa.

Myös kaksikäyttöteknologia eli sovellusten hyödyntäminen, siviili- ja maanpuolustuspuolella on opiskelijoiden mukaan oleellinen osa alan tuotekehitystä.

Toimiva laboratorio mahdollistaa myös laajan kenttätestauksen vuoden ympäri. Tuotteita voidaan testata ja niiden käyttöä harjoitella erilaisissa luonnonolosuhteissa, auringonpaisteesta vesisateeseen, pakkaseen ja jopa jäätävään sateeseen asti.

Yksi suurimmista teknisistä haasteista arktisessa droonikehityksessä on akkujen toiminta kylmässä. Pakkanen ja sade lisäävät kuormaa ja lyhentävät laitteiden toiminta-aikaa. Ongelma on sama kuin vaikkapa sähköautoilla.