Kiina-ostosten suurimmat riskit liittyvät ladattaviin laitteisiin, leluihin ja kosmetiikkaan, varoittaa Kuluttajaliiton pääsihteeri.

Pöydällä on avattu sähkölaitteen kotelo, jonka vieressä on vasara.
Kuluttajaliiton asiantuntijan mukaan erityisesti ladattavat akulliset, kiinalaisilta verkkoalustoilta ostetut laitteet ovat vaarallisimpia. Kuva on otettu toukokuussa tilaisuudesta, jossa Lähitapiola testasi Temu-tuotteita. Kuva: Antti Haanpää / Yle

8:07

Yle kertoi sunnuntaina laboratoriotestistä, jossa Suomesta ja Temusta ostetut lihasvasarat ja laturit olivat teknisesti mitattuna yhtä turvallisia. Tämä selvisi siitä huolimatta, että Temusta ostetut tuotteet olivat selvästi Suomesta ostettuja halvempia.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kuitenkin varoittaa, että tulosta ei pidä yleistää etenkään, jos tuotteita testataan suppeasti.

Pääsihteerin mukaan laajat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kiinalaisilta verkkokauppa-alustoilta ostetut tuotteet eivät valtaosin täytä EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksia. Turvallisuustutkimuksia ovat teettäneet niin viranomaiset, kuluttajajärjestöt kuin kaupan toimijat.

Beurling-Pomoell nostaa kuluttajan kannalta esiin erityisen riskialttiita tuoteryhmiä: kaikki elektroniikka, erityisesti ladattavat akulliset laitteet, ovat vaarallisimpia.

Beurling-Pomoell muistuttaa esimerkiksi heinäkuussa 2025 laajasti uutisoidusta tapauksesta, jossa Pirkanmaalla sijaitseva vuokrayksiö tuhoutui tulipalossa. Palo sai alkunsa Temusta tilatusta akkupölynimurista.

Myös lastenlelut ja kosmetiikka kuuluvat riskiryhmään.

– Mitään lasten leluja ei missään tapauksessa saisi ostaa suoraan näiltä alustoilta, Beurling-Pomoell sanoo.

Kuluttaja kantaa yleensä vastuun Kiina-tuotteesta

Kiinalaisilta alustoilta tilaamisessa ongelmana on myös vastuukysymys. Vaikka laki velvoittaa EU-alueelle markkinoivan myyjän vastaamaan EU-alueelle myydyistä tuotteista, käytännössä vastuun kantaa usein kuluttaja itse, koska myyjänä toimivaa pientä kiinalaisyritystä voi olla vaikea tavoittaa korvausvaatimuksissa.

Beurling-Pomoellin mukaan tilanne on toinen, jos tuote ostetaan EU:n sisämarkkina-alueen verkko- tai kivijalkakaupasta. Silloin kuluttajalla on käytössään toimivat kuluttajansuojakeinot, ja todennäköisyys tuotteen turvallisuudelle on tutkimusten mukaan huomattavasti suurempi.

Beurling-Pomoell myöntää silti, että hintaero ei aina suoraan kerro tuotteen laadusta. Hän viittaa Kuluttaja-lehden testituloksiin, joissa halvin tuote on toisinaan voittanut moninkertaisesti kalliimman kilpailijan.

Pääsihteerin mukaan esimerkiksi eräässä kosteusvoidetestissä muutaman euron purkki pärjäsi paremmin kuin satoja euroja maksava tuote.

– Hinta kyllä korreloi laadun kanssa, mutta se ei ole mikään automaatio, Beurling-Pomoell sanoo.

Videolla testauslaboratorio SGS Fimkon myynti- ja markkinointijohtaja Aki Niskanen kuvailee maahantuojan vastuuta.

Source: Yle · Matti Konttinen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira