Tamperelaisteatteri käytti tekoälyä suurmusikaali Wickedissä, mutta unohti kertoa siitä yleisölle

Suhtautuminen generatiivisen tekoälyn käyttöön jakaa Suomen teattereita.

Aihe nousi keskusteluun, kun sosiaalisessa mediassa heräsi epäilyjä siitä, että Tampereen työväen teatterin (TTT) suurmusikaali Wickedissä käytetään tekoälyllä luotuja elementtejä.

Asiasta uutisoi ensin Aamulehti.

TTT:n toimitusjohtaja Janne Auvinen vahvistaa, että tekoälyä on hyödynnetty esityksessä yhtenä työkaluna.

Musikaalin videosuunnittelija käytti ohjelmistojen tekoälyominaisuuksia tarinan mielikuvitusmaailman luomiseen.

Teatteri on saanut palautetta siitä, että taiteilija olisi korvattu tekoälyllä.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Tämä on nimenomaan ihmisten tekemää taidetta, Auvinen painottaa.

Musikaaliin on tarkoituksella luotu nykypäivän estetiikkaa mukaileva maailma.

Auvinen vertaa asiaa siihen, että aikanaan on tehty varjokuvia näyttämölle. Nykyään tehdään visuaalisia efektejä tekoälyllä.

– Meidän on näytettävä visuaalisuudessakin se maailma, jonka nuoret kokevat päivittäin. Kun sitä jäljitellään, niin mitäpä siinä teet muuta kuin synnytät kuvia, jotka ovat tekoälymäisiä.

Taiteilija saa päättää tekoälyn käytöstä

Teatterin saamissa palautteissa on myös kysytty, miksei esityksessä ole käytetty aitoja kuvia.

– Voi olla karvan verran vaikeaa, kun Ihmemaa Ozia ei ole olemassa. Se täytyy synnyttää mielikuvituksessa. Se on meidän taiteilijoidemme asia, miten he sen tekevät.

Hän kuitenkin myöntää, että tekoälyn käytöstä olisi pitänyt viestiä avoimemmin. Wickedin käsiohjelmassa tai verkkosivuilla asiaa ei mainittu.

Jatkossa Tampereen työväen teatteri aikoo kertoa esitystiedoissa, jos tekoälyä on käytetty.

Auvinen kertoo, ettei teatteri ole yrittänyt salata asiaa.

– Se oli vain ajattelemattomuutta. Olisi pitänyt oivaltaa etukäteen, että asia herättää keskustelua.

Tampereen teatteri tyrmää ”AI-slopin”

Toinen Tampereen suurista teattereista, Tampereen teatteri, suhtautuu tekoälyyn huomattavasti jyrkemmin.

Teatteri ei lähtökohtaisesti käytä tekoälyä taiteellisessa suunnittelussa.

– Yleisö altistuu tekoälylle päivittäin teatterin ulkopuolella. He eivät varmaankaan halua nähdä tai kuulla ”AI-sloppia” teatterissa, teatterinjohtaja Mikko Kanninen perustelee.

Hän kuitenkin toteaa, ettei tekoälyä voida sulkea täysin kaikista prosesseista, sillä on mahdotonta tietää, mihin kaikkeen videoserverit ja editointiohjelmat tekoälyä käyttävät.

Tampereen teatteri laatii parhaillaan tekoälystrategiaa. Kanninen näkee tekoälylle käyttöä hallinnossa ja datan käsittelyssä, mutta taiteessa sitä pyritään välttämään.

Mikko Kanninen kertoo videolla, miksi Tampereen teatteri suunnittelee karsivansa myös sellaista digitaalista sisältöä, jota ei ole tuotettu tekoälyllä.

Kannisen mukaan suuren kokoluokan teatterien ei tulisi käyttää tekoälyä taiteessaan, sillä se saa teatterit näyttämään pieniltä ja halvoilta.

Toisaalta hän uskoo, että pienten teatterien vahvuus löytyy muualta kuin taitavasta teknologian käytöstä, eikä niiden tarvitse tekoälyn avulla esittää kokoaan suurempaa.

Näin muut teatterit suhtautuvat

Yle kysyi sähköpostilla tekoälylinjauksista myös muilta Suomen suurilta teattereilta.

Helsingissä sijaitsevat Kansallisteatteri ja Helsingin kaupunginteatteri (HKT) sekä Hämeenlinnan teatteri suhtautuvat tekoälyn käyttöön avoimen myönteisesti, mutta korostavat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kansallisteatteri ja HKT ilmoittavat tekoälyn käytöstä, jos sillä on olennainen vaikutus esimerkiksi sisältöön tai yleisön kokemukseen.

Viestintäpäällikkö Kaisa Pelkonen kertoo Ylelle sähköpostilla, että HKT hyödyntää tekoälyä esimerkiksi esitysten lavasteissa ja videoissa. Tällöin tekoälyn käytöstä kerrotaan esityksen käsiohjelmassa.

– Periaatteenamme tekoälyn käytössä on läpinäkyvyys.

HKT on myös laatinut linjauksen vastuullisen tekoälyn käytöstä.

Kansallisteatterissa käytöstä päättää taiteellinen suunnittelija. Tekoäly nopeuttaa tiettyjä työvaiheita, ja sitä voidaan käyttää apuna ideoinnissa ja hahmottelussa.

– Se ei kuitenkaan korvaa tekijän omaa taiteellista harkintaa. On myös taiteilijoita, jotka eivät halua käyttää tekoälyä lainkaan, ja se on aivan ok, viestintäpäällikkö Karoliina Masalin toteaa.

Hämeenlinnan teatterissa tekoälyä hyödynnetään jo hallinnossa, ja tekoälystrategian laatiminen on työn alla. Teatterinjohtaja Pauliina Saloniuksen mukaan tavoitteena on keventää rutiineja ja vapauttaa aikaa ihmisten luovuudelle.

Taiteellisessa sisällössä tekoälyn käyttöä on arvioitava erikseen.

– Teatterin ytimessä ovat ihmiset, heidän ammattitaitonsa ja elävä kohtaaminen yleisön kanssa. Tätä kaikkea haluamme vahvistaa myös uusia työkaluja arvioidessamme, Salonius sanoo sähköpostiviestissä.

Yle kysyi asiasta myös Svenska Teaternilta, Lahden kaupunginteatterilta ja Oulun teatterilta, mutta ei saanut vastausta määräaikaan mennessä.