Tekoäly voi parantaa arvosanoja, mutta myös tehdä työn opiskelijan puolesta – lukio etsii nyt tasapainoa

Monissa lukioissa opiskelijat tekevät lähes kaikki kirjoittamista vaativat tehtävät valvotusti koulussa.

Syynä on tekoäly: kotona opiskelijalla on suuri kiusaus teettää esseet ja kirjoitelmat tekoälyllä.

Tämä selvisi, kun Yle kysyi tekoälyn käytöstä suurten kaupunkien lukioiden rehtoreilta.

Jyväskylän Lyseon lukiolaiset pitävät valvontaa reiluna. Sani Yli-Jylhä sanoo, että se takaa opiskelijoiden tasavertaisuuden.

– Jos kokeessa olisi mahdollisuus päästä nettiin, ei olisi oikein, että toinen huijaa ja toinen ei.

Monissa lukioissa esseet ja kirjoitelmat tehdään valvotuissa tiloissa ja kokeet Abitissa, jotta tekoäly ei vaikuta arviointiin. Abitti on lukioiden suljettu koejärjestelmä, jota käytetään ylioppilaskirjoituksissa. Ennen tekoälyaikaa opiskelijat kirjoittivat usein esseitä ja kirjoitelmia kotona.

Lukiolaiset pitävät lisääntynyttä valvontaa hyvänä. Esimerkiksi Ella Palsan mielestä työskentely tunneilla tukee opiskelijoiden jaksamista, koska silloin aikaa on myös levolle ja vapaa-ajalle.

Reino Rantanen sanoo, että valvonta auttaa arvioimaan opiskelijoiden todellista osaamista.

Valvonnan rinnalle opetusta ja ohjausta

Riikka Korosalmi on Kuopion klassillisen lukion biologian ja maantiedon opettaja. Hän on myös digipedagogi ja kouluttanut tekoälyn käyttöä opettajille ja lukiolaisille.

Sen ansiosta hän on nähnyt, että opiskelijat ovat jo nyt epätasa-arvoisessa tilanteessa, koska tekoälyn käytön opetuksessa on koulujen välillä suuria eroja.

Jos tekoälyä ei opeteta kaikissa lukioissa, eriarvoisuus kasvaa entisestään, sanoo Korosalmi.

– Vahvat opiskelijat vahvistuvat, koska he ymmärtävät, mitkä asiat heidän pitää tehdä itse ja missä tekoäly auttaa heitä entistä paremmiksi. Osa viehättyy helppoudesta ja antaa tekoälyn tehdä työn puolestaan.

Riikka Korosalmi näyttää, miten tekoäly toimii parhaimmillaan henkilökohtaisena tutorina:

Mikkelin kaupungin koulutusliikelaitos Otavian kehityspäällikkö ja verkkopedagogi Anne Rongas on laatinut tekoälyohjeita lukio-opettajille. Hän korostaa avoimuutta ja yhteisiä sääntöjä.

Lukion tavoitteena on opettaa opiskelijat käyttämään tekoälyä silloin, kun siitä on hyötyä oppimiselle ja ajattelulle, sanoo Rongas.

Koska nuorten toiminnanohjaus, eli kyky asettaa tavoitteita ja suunnitella omaa toimintaa, ei ole lukioiässä vielä täysin kehittynyt, myös hyvä opiskelija voi rikkoa sääntöjä.

– Pelkkä tekoälyn valvonta ei riitä, vaan lukion tehtävä on valmistaa nuoria jatko-opintoihin ja työelämään, Rongas sanoo.

Tikkurilan lukion rehtori Marianna Sydämaanlakka sanoo, että on selkeästi havaittu, että lukiolaiset hyötyvät selkeistä säännöistä. Valtaosalla tunneista ei saa käyttää kännykkää, koska opiskelija hyötyy siitä, että hän keskittyy opittavaan asiaan tunneilla.

– Maailma on nopeutunut, mutta vaikeiden asioiden oppiminen ei ole, hän sanoo.

”Tekoälyn käyttöä on tulevaisuuden kansalaistaito”

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö voi parantaa arvosanoja.

Myös suurin osa rehtoreista näkee tekoälyn apuvälineenä, jonka oikeaan käyttöön lukiot haluavat ohjata opiskelijoita.

Kyselyn mukaan pieni osa opettajista haluaisi kieltää tekoälyn käytön kokonaan.

Erityisasiantuntija Miika Miinin työskentelee Eduksissa, Lappeenrannan kaupungin opetusalan kehittämisyhtiössä. Hän pitää tekoälyn kieltämistä vastuuttomana, koska sen käyttö on tulevaisuuden kansalaistaitoa.

– Opiskelijat käyttävät tekoälyä joka tapauksessa, ja täydellinen kielto tekisi heistä vain laiskoja ja heikkoja. On aikuisten velvollisuus opettaa heille, miten tekoäly voi tehostaa heidän oppimistaan.

Miinin pitää outona ajatusta, että lukio-opetus rakennettaisiin vain ylioppilaskirjoitusten ehdoilla.

Riikka Korosalmi korostaa, että lukioissa on paljon mahdollisuuksia opettaa ylioppilaskokeessa tarvittavia taitoja: