Tekoäly | Perustuslaki halutaan avata, jotta tekoälyä voidaan käyttää vielä enemmän – Ei, sanoo vasemmiston Honkasalo

Suomessa edetään vauhdilla kohti yhteiskuntamallia, jossa tekoäly korvaa ihmistyötä ja valmistelee kansalaisten elämää koskevia päätöksiä.

Tutkija Anna-Mari Wallenberg kritisoi tilannetta HS:n haastattelussa perjantaina. Hänestä muutos tapahtuu ilman, että asiasta käydään demokraattista keskustelua.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo on samaa mieltä. Hän jätti keskiviikkona kaupunginvaltuustossa aloitteen asiasta.

Tällä hetkellä tilanne on Honkasalon mukaan se, että päättäjät eivät edes tiedä, minkälaisia ohjeita ja periaatteellisia linjauksia Helsingin kaupungilla on jo olemassa tekoälyn käytöstä. Päätökset tekoälyn käytöstä ovat lähes kokonaan virkamiesjohdon käsissä.

Tämän täytyy muuttua, Honkasalo vaatii. Päättäjien täytyy saada selvitys kaupungin nykyisestä tekoälyn käytöstä, ja puolueiden pitää kertoa, mitä mieltä ne sen käytöstä ovat.

Aloitteen on allekirjoittanut 32 valtuutettua. Vasemmistoliiton lisäksi mukana on kokoomuslaisia, vihreitä ja demareita.

Tekoälyn voimallista käyttöönottoa ajaa Suomessa erityisesti valtiovarainministeriö (VM).Ministeriö tavoittelee tekoälyn avulla 20 prosentin tuottavuuskasvua julkisella sektorilla seuraavan hallituskauden aikana. Tavoite on Petteri Orpon (kok) hallituksen siunaama.

Käytännössä kyse on pitkälti siitä, että ihmistyötä korvataan tekoälyllä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on esittänyt, että tekoälyn maksimaalinen hyödyntäminen vaatii perustuslain avaamista: näin saataisiin muutettua virkavastuun käsitettä. Nykyisin virkavastuu on henkilökohtainen. EK haluaa, että virkavastuun voisi kantaa ihmisen sijaan organisaatio: tämä mahdollistaisi tekoälyn laajemman käytön päätöksenteossa.

Honkasalo vastustaa tällaista muutosta. Perustuslakia ei pidä avata siksi, että tekoälyä päästään käyttämään vielä enemmän, hän sanoo.

”En ole valmis siihen, että näin perustavanlaatuisissa kysymyksissä valtaa annettaisiin algoritmeille ja tekoälylle”, hän sanoo.

Honkasalo on huolissaan siitä, että se harkinta, jota viranomaiset nyt tekevät asiantuntijuutensa nojalla, kaventuu, kun valmistelu annetaan tekoälylle.

”Esimerkiksi sosiaalityöntekijän työssä vaaditaan äärimmäistä herkkyyttä, asiantuntijuutta ja kokonaisharkintaa, kun päätöksiä tehdään. Tuntuu todella hurjalta, että edes osa siitä harkinnasta ulkoistettaisiin tekoälylle.”

Valtiovarainministeriö korostaa omissa suunnitelmissaan, että ihminen olisi lopulta aina vastuussa päätöksistä. Ajatushautomo Demos Helsinki ja sosiaalidemokraattinen Kalevi Sorsa -säätiö julkaisivat tällä viikolla tutkimuksen, jonka tulokset haastavat ministeriön ajatusta.

Ruotsissa työnvälitys toimii niin, että koneoppiva järjestelmä arvioi työnhakijan työllistymisen todennäköisyyttä ja suosittelee tälle palveluja tai tukea. Virkailija tekee asiasta muodollisen päätöksen.

Tutkimuksessa virkailijat kertoivat kokevansa, että todellisuudessa valtaa on valunut heiltä tekoälylle. He eivät aina enää pysty hahmottamaan, mitä kaikkea päätöksenteon kohteena olevaan asiaan liittyy, kun he eivät ole päätöstä itse valmistelleet.

Poliitikot tarvitsevat asiassa herättelyä, Honkasalo sanoo. Keskustelua on aivan liian vähän. Hän arvioi, että se johtuu ainakin osittain siitä, että poliitikoilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä tekoälyn soveltaminen eri tilanteissa tarkoittaa.

Mutta asian väistely johtaa Honkasalon mukaan nimenomaan siihen, että muutos vain tapahtuu vaivihkaa, ilman että vaaleilla valitut päättäjät oikeasti päättävät asioista.

”Jos päätöksentekijöillä ei ole tietoa ja samaan aikaan edetään hirvellä kiireellä, voi käydä niin, että poliitikot pelästyvät. Tulee sellainen olo, että apua, en sanoa osaa tästä mitään. Mutta silloin ei oteta demokraattista vastuuta, joka meille kuuluu.”

Päättäjien tehtävä on ottaa asioista selvää, Honkasalo sanoo.

”Minusta poliitikot voivat katsoa peiliin, että annetaanko me tämän kaiken vain tapahtua.”

Helsingin kokoomuslainen pormestari Daniel Sazonov linjasi HS:n haastattelussa lokakuussa, että hän ei ole aloittamassa yt-neuvotteluja tekoälyn takia. Eläköityvien ihmisten tilalle ei kuitenkaan välttämättä palkata uutta väkeä. Eli: kun Helsingissä aiemmin ajateltiin, että jatkossa kaupungin pitää rekrytoida hallinnon työntekijöitä, nyt niin ei tehdäkään.

Honkasalon mukaan Helsingissä, kuten muissakin julkisissa organisaatioissa, pitää ilman muuta miettiä, miten asiat saadaan tehtyä tehokkaammin ja päällekkäistä byrokratiaa karsittua. Kysymys työstä on kuitenkin poliittinen, hän sanoo: tekoäly varmasti kykenee tekemään monia ihmisen töitä. On toinen kysymys, haluammeko me yhteiskuntana, että se korvaa mahdollisimman monia työntekijöitä.

”On tosi iso eettinen kysymys, jos sanotaan että tekoälyn avulla tähdätään työntekijöiden määrän vähentämiseen. Itse en ole sellaista valmis allekirjoittamaan.”

Helsingissä pitää Honkasalon mukaan linjata myös siitä, miten tekoälyä käytetään kouluissa ja käytetäänkö sitä lainkaan.