Tekoäly | Tekoälyhuumassa renki voi muuttua isännäksi

Tekoälykeskustelussa korostuu usein se, kuinka tekoälyn avulla lukuisat työtehtävät ja työnkuvat muuttuvat tarpeettomiksi tekoälyn tekemän työn ansiosta. Tekoälysovellusten käyttöönotto erityisesti julkisella sektorilla näyttäytyy mahdollisuutena karsia henkilöstökuluja ja tuottaa säästöjä.

Vallitsevan tekoälyhuuman äärellä olisi myös kyettävä kriittiseen keskusteluun siitä, miten tekoälysovellusten käyttöönotto yhdistettynä valtaviin säästöpaineisiin julkisella sektorilla voi lopulta heikentää hyvinvointialueilla tehtävän asiakas- ja potilastyön laatua ja vaikuttavuutta.

Työntekijöille tekoälysovelluksia markkinoidaan apuvälineinä, jotka helpottavat työntekoa. Samalla kuitenkin työnantajat esittävät uudenlaisia vaatimuksia työntekijöille siitä, mihin työaikaa saa käyttää ja mihin ei.

Tekoälysovellukset keräävät myös työntekijäkohtaista käyttäjädataa, mikä tarjoaa työnantajalle esimerkiksi seurantamahdollisuuden työntekijän tekemälle työlle ja seurata tekoälysovellusten käytölle asetettuja tavoitteita.

Tekoälyhuumassa renki voi muuttua isännäksi, minkä seurauksena kriittiset työprosessit ulkoistetaan tekoälysovelluksille. Tällöin työntekijät muuttuvat tekoälysovellusten sisällöntuottajiksi. Hyvinvointialueella tehtävässä kohtaavassa työssä on jätettävä työaikaa myös inhimilliselle pohdinnalle, jolla edistetään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.

Jos työntekijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tekemäänsä työhön, ei välttämättä tulla saavuttamaan niitä tavoitteita, joita tekoälysovellusten käyttöönotolla on tavoiteltu. Riskinä on se, että tekoälysovellusten tuottamat laskennalliset taloudelliset säästöt jäävät toteutumatta työntekijöiden kasvavan pahoinvoinnin seurauksena ja asiakastyön laadun heikkenemisen myötä.

• Mikko Rosenberg
• valtiotieteiden maisteri
• Tampere

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.