Tekoäly | Onko tekoälytauhka tekoälyn todellinen uhka?

Tekoäly

Hyväksymmekö älyteknologian aktiiviseksi kumppaniksi luovissa toimijaverkostoissa?

Lukijan mielipide

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

2:00

Samppa Keturi kysyi (HS Mielipide 7.11.), tyhmeneekö tekoäly ajan mittaan, kun se tonkii omia tuotoksiaan. Ilmiötä kutsutaan mallin romahdukseksi: kun tekoälymalleja koulutetaan niiden itse tuottamalla aineistolla, niiden ulosanti latistuu. Romahdus ei kuitenkaan ole väistämätön, jos ihmisen tuottama aineisto pidetään mukana tekoälyn koulutuksessa. Tämä taas edellyttää, että sisällöntuottajat suostuvat jatkossakin tuottamaan aineistoa mallien koulutukseen, mistä on syytä maksaa asianmukainen korvaus.

Mallien tyhmeneminenkin on siis vaarana, mutta voidaan myös ajatella, että ainakaan generatiivista tekoälyä ei alun alkaenkaan luotu tietämiseen, vaan tuottamaan käyttökelpoista sisältöä käyttäjän tarpeisiin. Tässä se tuntuukin toimivan koko ajan paremmin. Mallien tyhmenemistä huolestuttavampaa ehkä onkin tekoälyllä tuotetun sisällön arkipäiväistyminen ihmisten elämässä. Parhaillaan näyttää siltä, että tekoälytauhka, eli klikkitalouden ja poliittisen propagandan tarpeisiin tuotettu massasisältö, valtaa mediatilaa.

Miten tämä vaikuttaa esteettisiin mieltymyksiimme? Haluammeko edelleen tehdä eron ihmisen ja koneen tuottaman sisällön välille? Hyväksymmekö älyteknologian aktiiviseksi kumppaniksi luovissa toimijaverkostoissa? Mitä tapahtuu taiteelle kaiken tämän keskellä? Tauhkalla kyllästetyssä kulttuurissa uhkana on vähintäänkin kyllästyminen. Tiedekään ei ole suojassa. Akateeminen tekoälytauhka, eli sujuvalta kuulostava, mutta hatarasti perusteltu ja raportoitu tutkimus, lisääntyy vauhdilla. Yliopistojen halu palkita ennemmin julkaisujen määrästä kuin laadusta ei ainakaan paranna tilannetta.

Mikä neuvoksi? Opettajankouluttajana uskon, että parhaiten edellä mainittuihin uhkiin voidaan vastata kriittisen tekoälylukutaidon syventämisen kautta. Tällainen lukutaito ohjaa kysymään, miten tekoälysisältö syntyy, kenen tuottamilla aineistoilla tekoälymalleja koulutetaan ja millä ehdoilla tekoälyteknologiaa ylipäätään kehitetään.

Vastuu kriittiseen tekoälylukutaitoon kasvattamisesta taas lankeaa koulutuksen järjestäjille, kaikilla akateemisilla tasoilla ja kaikissa koulutuksen muodoissa. Tämä haaste otetaan epäilemättä vakavasti myös parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä.

• Lauri Väkevä
• professori, Järvenpää

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Artikkeliin liittyvää

Luitko jo nämä?