Verkkolaitteita valmistava Nokia puuhaa Suomeen kumppaneidensa kanssa miljardien eurojen investointia.
Kyse on Oulun Toppilaan suunnitteilla olevasta gigatehtaasta, jonka rakentaisi Nokian johtama yritysryhmittymä.
”On tärkeä varmistaa, että Suomella on vahva asema tekoälytaloudessa. Ilman omaa kansallista laskentatehokapasiteettia on hyvin vaikea nähdä, että Suomen asema olisi kovin vahva”, sanoo Nokian johtoryhmän jäsen, geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Hautala.
Gigatehdas tarkoittaa yksinomaan tekoälyn hyödyntämiseen erikoistunutta datakeskusta. Tällaisissa ”tekoälytehtaissa” ei siis ylläpidetä esimerkiksi kuluttajien käyttämiä palveluita niin kuin perinteisissä datakeskuksissa.
Nokian johtamaan yritysryhmittymään kuuluvat brittiläinen tekoäly-yhtiö Nscale, ruotsalainen teleoperaattori Telia, suomalainen tekoäly-yhtiö Verda ja virolainen akkuteknologiayhtiö Skeleton.
Yhtiöt hakevat gigatehtaaseen Euroopan unionin rahoitusta. Kilpailu on ankaraa. Hakemuksia on jätetty runsaat 60, mutta EU rahoittaa niistä vain seitsemää.
Jos EU ei rahoitusta myönnä, hanke todennäköisesti kaatuu.
”Mielestäni Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua”, Hautala sanoo.
Mikäli EU päättää Nokian vetämää hanketta rahoittaa, gigatehtaan rakentaminen Ouluun alkaisi alustavan arvion mukaan ensi vuonna.
EU:n tavoitteena on kasvattaa tekoälyinvestointien arvo lähivuosina 30 miljardiin euroon. Alustavien laskelmien mukaan yksityisten investointien osuus olisi 20 miljardia euroa. EU:n ja jäsenvaltioiden osuus olisi 10 miljardia euroa.
Suunnitteilla oleva gigatehdas olisi hajautettu. Se tarkoittaa, että Oulun rinnalla pienemmät datakeskukset sijaitsisivat Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.
Hautalan mielestä hanke on hyvin tärkeä, sillä tekoälyn merkitys eri toimialojen liiketoiminnassa kasvaa. Eikä kyse ole vain yrityksistä, vaan myös julkisen hallinnon ja turvallisuuden näkökulmasta.
Tulevaisuudessa yhä suurempi osa julkisen hallinnon tehtävistä hoidetaan yhä enemmän tekoälyllä. Sen seurauksena kansalaisten yksityisen suojan ytimeen kuuluvia asioita käsitellään gigatehtaissa.
”Meillä täytyy olla erittäin tehokasta tekoälylaskentaa, jotta sitä voidaan kontrolloida Euroopassa, ja tässä tapauksessa nimenomaan Suomessa.”
Oulun gigatehtaan sähköteho olisi runsaat 70 megawattia. Toisin sanoen se olisi sähköteholtaan keskikokoinen Suomeen suunnitteilla oleviin datakeskuksiin verrattuna.
”Olemme varmistaneet Oulun Energian kanssa, että gigatehdas olisi suoraan liitettävissä sähkö- ja lämpöverkkoon. Tällöin ympäristövaikutukset olisivat pienemmät kuin monissa vastaavissa hankkeissa. Etenkin, kun hyödyntäisimme vielä vihreää energiaa.”
Suunnitelmana siis on, että tehtaaseen sijoitettavien tietokoneiden hukkalämpöä voitaisiin ohjata kaukolämmitykseen.
Tehtaan työllistävästä vaikutuksesta Hautala ei halua sanoa vielä mitään.
Perinteiset datakeskukset työllistävät yleensä runsaasti rakentamisvaiheessa. Sen jälkeen, kun ne ovat toiminnassa, työllistävä vaikutus supistuu murto-osaan rakentamisvaiheesta.
”Kuten sanoin, kyseessä olisi ennen kaikkea strateginen investointi. Kun tekoälyinfrastruktuurin merkitys niin yritysten kuin yhteiskuntien toiminnassa kasvaa, se olisi tärkeää pitää omissa käsissä.”
Entä mitä tekoälyinfrastruktuuri tarkoittaa?
Hautala tarkoittaa sillä kolmea seikkaa, jotka täydentävät toisiaan.
”Tarvitaan energiaa, laskentatehoa (tietokoneita) ja tehokkaita tietoliikenneverkkoja. Nämä ovat tekoälyinfrastruktuurin kolme kriittistä resurssia. Jos otetaan huomioon vielä data, sitäkään ei voi pakata matkalaukkuun ja viedä mihin tahansa.”
Nokian varsinaisen liiketoiminnan näkökulmasta gigatehtaalla ei olisi kovin suurta merkitystä. Nokia myy datakeskuksiin pääasiassa huippunopeita optisia verkkoja ja kytkimiä.
Optiset verkot ovat kiinteitä verkkoja, joiden tiedonsiirrossa hyödynnetään laservaloa.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan jo huolissaan, että tekoälyinfrastruktuuria ei saa päästää muualle. Tämä heijastaa tietoisuutta infrastruktuurin kontrollin merkityksestä”, Hautala sanoo.
Suomesta hankkeeseen osallistuu myös Teknologian tutkimuskeskus (VTT). Ruotsista puolestaan kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu (KTH).
Source: Helsingin Sanomat · Petri Sajari HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira