Teknologiayhtiöt | Teknologiajätit haluavat syrjäyttää kansallisvaltiot

Kansallisvaltiot alkoivat pari vuosisataa sitten yhä selvemmin määrittää kansainvälistä järjestelmää ja hallita suurta osaa ihmiskunnasta. Toisen maailmansodan jälkeinen siirtomaavallan purkautuminen ulotti kansallisvaltiojärjestelmän lopulta maailman jokaiseen kolkkaan.

Kansallisvaltioiden rinnalle on nyt nousemassa uudenlainen suvereeni voima. Se mahdollistaa ihmisten elämään puuttumisen ja salakavalan vallankäytön tavalla, johon useimmat valtiot eivät kykene.

Tätä uutta teknologista suvereniteettia ajaa pieni veljeskunta, jonka jäsenet ovat tehneet tavoitteensa täysin selviksi: he haluavat korvata valtion ja alistaa muut yhteiskunnalle välttämättömät instituutiot tahtoonsa.

Esimerkiksi Paypalin perustajiin kuuluva Peter Thiel on puhunut teknologian ja valtion välisestä sotatilasta. Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on yrittänyt – toistaiseksi tuloksetta – luoda globaalin valuutan. Nyt Meta suunnittelee omaa maailmanlaajuista, valtamerten pohjaan rakennettavaa tietoliikennekaapelijärjestelmää.

Elon Musk hallitsee taivaita Starlink-satelliittiverkoston avulla. Hän on myös käyttänyt määräysvaltaansa rajoittamalla palvelun käyttöä Ukrainan sodassa.

Ohjelmistoyhtiö Palantir, jonka hallituksen puheenjohtaja Peter Thiel on, kietoo valtioita digitaalisen infrastruktuurinsa verkkoon – myös terveydenhuollon ja turvallisuuden kaltaisilla arkaluontoisilla aloilla.

Useimmat valtiot ovat vapaaehtoisesti auttaneet ja tukeneet näitä yrityksiä, koska pelkäävät jäävänsä jälkeen muista valtioista. Käytännössä valtiot ovat näin vauhdittaneet kehitystä, joka voi johtaa niiden tuhoon.

Teknoveljet eivät ole kiinnostuneita yhteiskuntasopimuksista, jotka asettaisivat molemminpuolisia velvoitteita hallitsijoille ja hallituille. Heidän käsityksensä mukaan valtaa käytetään ylhäältä alaspäin.

Jotkut tekoälyn kehittäjät ovat viime aikoina varoittaneet siitä, että he saattavat menettää luomustensa hallinnan. Edes maailmanlaajuisen epävakauden tai ihmiskunnan sukupuuton uhka ei riitä vakuuttamaan heitä siitä, että valtaa olisi tarpeen jakaa.

Teknologiayhtiöiden asenne palvelujensa käyttäjiin muistuttaa menneiden vuosisatojen siirtomaavalloittajien suhtautumista alkuperäiskansoihin. Aluksi valloittajat saattoivat käyttäytyä sovinnollisesti ja solmia sopimuksia. Lopulta he kuitenkin ottivat haluamansa väkivalloin, joskus lain nojalla. He perustelivat toimintaansa sillä, ettei alkuperäiskansoilla ollut käsitystä omistusoikeudesta eikä kykyä kehittää omaisuutensa tuottavuutta.

Tuomioistuimet ovat antaneet teknologiayhtiöille oikeudellista suojaa, jonka perusteella ne ovat voineet rajoittaa ulkopuolisten pääsyä esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjien yhtiöille tuottamiin tietoihin. Myös lainsäätäjät ovat vahvistaneet teknologiayhtiöiden määräysvaltaa niiden keräämiin ja ”jalostamiin” tietoaineistoihin.

Demokratioiden vapaat kansalaiset ovat joutuneet digitaalisten alustojen reservaatteihin vailla kunnollisia vaikutusmahdollisuuksia. He ruokkivat riippuvuuttaan selaamalla loputtomasti sosiaalista mediaa ja tuottavat samalla yhtiöille yhä lisää sisältöä kerättäväksi.

Tekoäly-yhtiö Anthropic ja Elon Musk ovat äskettäin esittäneet suunnitelmia, joiden mukaan pieni osa teknologiayhtiöiden vauraudesta jaettaisiin kansalaisille joko suoraan tai välillisesti. Tästä kiitollisina kansalaisten odotetaan alistuvan yritysten valtaan.

Voimme edelleen äänestää julkisen vallan käyttäjiä vaaleissa, mutta vaalejamme manipuloidaan rahalla ja viestintäteknologialla, jotka vahvistavat entisestään teknologiayhtiöiden suvereniteettia.

Vaikka teknologiayhtiöiden suvereniteetti lopulta heikkenisi, yhteiskuntamme tuskin selviäisivät nykyisestä kehityksestä vahingoittumattomina. Vain harvat Yhdysvaltojen alkuperäiskansat onnistuivat rakentamaan uudelleen toimintakykyisiä yhteisöjä. Ulkoa päin pakotetut valtarakenteet olivat tuhonneet yhteisöjen sosiaalisen kudoksen ja samalla niiden kyvyn hallita itseään.

Katharina Pistor on vertailevan oikeustieteen professori Columbian yliopistossa.

Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna.