Koulutus | Opettajat täysin eri linjoilla perus­koulun kansallisesta taso­kokeesta

Kansalliset tasokokeet saattaisivat tehdä koulunkäynnistä ”kokeita varten opiskelua”.

Näin vastasi espoolaisen alakoulun opettaja Pekka Löppönen, kun HS kysyi opettajien mielipidettä kansallisten tasokokeiden tuomisesta Suomen peruskouluihin.

Löppönen pelkää, että tasokokeet kaventaisivat opettajien autonomiaa, esimerkiksi mahdollisuuksia muokata opetusta oppilasryhmän tarpeiden mukaan.

Koulujen kontrollointi saattaisi kasvaa tasokokeiden myötä, Löppönen sanoo.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdotti lokakuussa, että Suomessa kokeiltaisiin peruskouluissa kansallisia kokeita.

Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittivat suomalaisnuorten lukutaidon ja matematiikan osaamisen jatkaneen laskuaan. Tiedon puute vaikeuttaa arviointia siitä, mistä lasku johtuu. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kansalliset kokeet ovat käytössä, ja niiden avulla saadaan systemaattisesti tietoa koko ikäluokan osalta vuosittain.

Pekka Löppönen pelkää, että kokeet alkaisivat ohjata opetusta helpommin mitattaviin taitoihin.

”Testeillä ei voi mitata kaikkia asioita, kuten vuorovaikutustaitoja tai kriittistä ajattelua. Pelkään, että tällaiset asiat jäisivät vähemmälle myös opetuksessa.”

Samaa sanoo myös jyväskyläläinen yläkoulun ja lukion opettaja Pirjo Pollari.

”Yhdellä kokeella ei voi mitata oppilaan kaikkea osaamista”, Pollari toteaa.

Koetilanteita hän pitää keinotekoisina ja stressaavina, ja niissä usein pärjäävät vain tietynlaiset ihmiset.

HS:n kyselyssä opettajien näkemykset tasokokeista vaihtelivat jyrkän kielteisistä ehdottoman myönteisiin.

Monien opettajien vastauksissa nousi esiin pelko koulujen asettamisesta paremmuusjärjestykseen koetulosten julkistamisen myötä. ”Ranking-listat” loisivat kouluille painetta panostaa vain kokeisiin, ja siten oppilaiden todellisen oppimisen taso voisi heikentyä, sanoo Pollari.

Hän on toiminut opettajana yli 30 vuotta ja väitellyt tohtoriksi oppimisen arvioinnista. Tutkimustyössään hän tutustui muun muassa Yhdysvaltojen ja Britannian kansallisiin kokeisiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liikunnan ja taideaineen opetusta saatettiin vähentää, jotta aikaa kokeisiin valmistautumiseen saatiin enemmän, Pollari kertoo.

Hän pelkää, että niin kävisi Suomessakin.

”Tällainen opetuksen kaventaminen ei edistäisi oppimista tai sivistystä mitenkään eikä olisi alkuunkaan linjassa suomalaisen koululaitoksen tavoitteiden kanssa.”

Tukeakin kokeille löytyy.

Kokeista voisi saada ”selkärankaa” nykyiseen arviointimenettelyyn. Sitä on nykyisestä opetussuunnitelmasta vaikea löytää, sanoo porvoolainen vararehtori Laura Kuusela-Nordström.

Häntä huolestuttaa, että tällä hetkellä oppilaita siirtyy vuosiluokalta toiselle ilman tarvittavia tietoja.

”Tarvitsemme yhteisen käsityksen siitä, mitä oppilaan pitää vähintään osata, ja tarvitsemme työkaluja sen mittaamiseen.”

Valtakunnallisia ja kaikille pakollisia kokeita Kuusela-Nordström toivoo äidinkielen lisäksi matematiikan ja kielten opiskeluun. Kansalliset kokeet voisivat hänen mukaansa auttaa opettajia.

”Kokeet eivät veisi opettajan autonomiaa pois, vaan antaisivat sille raamit.”

Orimattilassa opettava Pekka Törrönen kannattaa kansallisia kokeita, sillä kokee, ettei oppilasarviointi ole tällä hetkellä yhteismitallista eri koulujen ja opettajien välillä.

Tällä hetkellä koulujen arvostelut voivat erota toisistaan jopa kahdella numerolla, Törrönen sanoo.

”Peruskoulun päättötodistuksen numeroiden pitäisi tarkoittaa samaa osaamistasoa joka puolella Suomea.”

Törrösen mukaan pelkoa ranking-listoista voitaisiin hälventää säätämällä tulokset salaisiksi. Nyt opettajat pelkäävät, että kokeista tulisi koulun tai yksittäisten opettajien tulosmittari, Törrönen sanoo.

Hänkään ei koe, että kansalliset kokeet heikentäisivät opettajien autonomiaa.

”Kokeen kuuluukin ohjata koulujen toimintaa ja opetusta.”