Tarja Heiskanen oksensi yöllä kivusta, mutta ei silti päässyt päivystykseen Kuopiossa

Leppävirtalaisen Tarja Heiskasen selkä kipeytyi lokakuussa niin pahasti, ettei hän päässyt sängystä ylös. Kipu yltyi viikonloppuyönä sietämättömäksi ja lähin päivystys Varkaudessa oli suljettu, joten Heiskanen soitti hätäkeskukseen.

Puhelusta alkoi monimutkainen tapahtumaketju, jossa Heiskanen kokee, ettei saanut tarvitsemaansa hoitoa. Yle kertoo asiasta, koska Pohjois-Savon hyvinvointialueen tekemät muutokset hoitoon vaikuttavat liki 250 000 ihmisen saamaan apuun.

Jos hyvinvointialueen päätökseen ei tule muutosta, sijaitsee maakunnan ainoa päivystys vuodenvaihteen jälkeen Kuopiossa.

Videolla Tarja Heiskanen kertoo millainen tilanne oli ensihoidon saapuessa paikalle:

Heiskasen kotiin tullut ensihoito kysyi puhelimitse neuvoa Kuopion päivystävältä lääkäriltä, jonka mukaan Heiskasen tulisi odottaa kotona aamuun asti.

– Minulla ei koskaan ole ollut sellaista tuskaa, ei edes synnytyksessä, Heiskanen sanoo.

Heiskanen hätääntyi ajatuksesta jäädä yksin kotiin yöksi kipujen kanssa ja soitti pojalleen Lauri Heiskaselle. Tämä työskentelee akuuttilääketieteen erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksessä. Heiskanen kommentoi äitinsä tapausta omaisena, mutta hänellä on kokemusta alan käytännöistä työnsä kautta.

Poika ei ollut aiemmin kuullut äitiään niin kivuliaana.

Ensihoidon kirjausten mukaan potilas voihki kivusta, hyperventiloi ja oksensi kivun vuoksi. Yle on nähnyt Tarja Heiskasen potilastiedot.

Päivystyksen sijaan vuodeosastolle

Ensihoitajat keskustelivat Lauri Heiskasen kanssa ja päättivät lopulta ottaa hänen äitinsä ambulanssiin. Poika oletti, että äiti viedään Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystykseen, sillä se on nykyään ainoa maakunnassa toimiva yöaikainen päivystys.

Päivystyksen sijaan Heiskanen vietiin Varkauden vuodeosastolle niin sanotun ”yön yli” -mallin mukaisesti odottamaan aamua ja lääkärin tapaamista. Malli otettiin käyttöön vuodenvaihteessa, kun yöpäivystykset Iisalmessa ja Varkaudessa lakkautettiin.

– Ensihoitajat sanoivat minulle, että KYSiin ei voi viedä, kun siellä on niin pitkät jonot, Tarja Heiskanen kertoo.

Kuopion yöpäivystyksessä käynti kesti elokuussa keskimäärin yli kuusi tuntia, mikä on merkittävästi enemmän kuin muissa kaupungeissa.

Potilaskirjauksista käy ilmi, että päivystävä lääkäri on pyytänyt ensihoitoa kuljettamaan Heiskasen Varkauteen vuodeosastolle, jos se on mahdollista. Lääkityksenä on lääkärin ohjeen mukaan samat lääkkeet kuin mitä Heiskasella oli kotona käytössä. Lääkärin mukaan Heiskanen tulee toimittaa KYSin päivystykseen vuodeosastopaikkaa odottamaan, jos hoito ei yön yli -mallissa onnistu.

Vuodeosastolla Heiskanen sai vasta aamulla tehokasta kivunlievitystä:

Potilaskirjauksessa ei kerrota, miksi kipua ei lääkitty yöllä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen johto ei kommentoi Heiskasen tapausta yksityisyyden suojaan vedoten, mutta kiistää, että potilaita jätettäisiin kuljettamatta KYSin päivystykseen ruuhkaisuuden vuoksi.

Yön yli -malli ei toimi, sanoo henkilöstö

Ylen haastattelemat Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijät vahvistavat, että potilaiden yöaikaisessa hoidossa on ongelmia. Yle haastatteli seitsemää työntekijää, joilla on kokemusta Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden, ensihoidon ja KYSin yöpäivystyksen tilanteesta.

Yle ei julkaise kaikkien haastateltavien nimeä, koska mallin kritisointi voi aiheuttaa heille vaikeuksia työpaikalla. Haastateltavien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.

Jokainen haastatelluista kertoo samaa: yön yli -malli ei toimi.

Haastateltavien mukaan vuodeosastopaikkoja ei ole riittävästi, vaan osastot ovat usein täynnä jo ennen iltaa. Lisäksi yön yli -malliin soveltuu vain pieni osa potilaista.

Haastateltavat kertovat, että Heiskasen kaltainen potilas ei sovellu yön yli -mallilla hoidettavaksi. Osastolla ei ole yöllä lääkäriä, mikä rajoittaa tehtäviä hoitotoimenpiteitä. KYSin lääkäri ohjeistaa hoitohenkilökuntaa etänä hoidon toteuttamisessa.

Siksi vuodeosastolle voidaan ottaa yöllä lähinnä kotona pärjäämättömiä vanhuksia, joilla ei ole peruselintoimintojen häiriötä.

Tarja Heiskasen poika Lauri Heiskanen työskentelee akuuttilääketieteen erikoislääkärinä Tampereen yliopistosairaalan päivystyksessä. Lauri Heiskasen mukaan Pohjois-Savossa asukkaat saavat öisin huonompaa hoitoa kuin Pirkanmaalla:

Ambulanssiralli Kuopioon

Yle uutisoi kesällä, että yöpäivystysten lakkautus eri puolilla Suomea on lisännyt potilaskuljetuksia isoihin yliopistosairaaloihin. Tuolloin Kuopion yliopistollisen sairaalan palvelualuejohtaja Jouni Kurola kertoi, että kokonaiskävijämäärät eivät ole KYSin päivystyksessä merkittävästi muuttuneet.

Henkilöstön mukaan sekä ambulanssien että paaritaksien käyttö on kuitenkin kiihtynyt tänä vuonna.

Eräs ensihoidossa työskentelevä kertoo heinäkuisesta työvuorosta, jolloin hän kuljetti potilaita Varkaudesta Kuopioon koko yön. Ensihoidossa työskentelevien mukaan pahimmassa tapauksessa alueen kaikki ambulanssit ovat yhtä aikaa matkalla Kuopioon.

KYSin päivystykseen Kuopioon on sekä Iisalmesta että Varkaudesta noin tunnin ajomatka.

Ruuhkahälytykset menettäneet tehonsa

KYSin yöpäivystyksessä vuosikymmeniä työskennellyt hoitaja Kari Naukkarinen kertoo, että päivystyksen tilat ja henkilöstö ovat usein äärirajoilla.

– Välillä sängyt eivät riitä potilaille, ja ruuhkahälytyksistä on tullut niin yleisiä, että ne ovat menettäneet tehonsa, Naukkarinen kertoo.

Ruuhkahälytyksissä alueen vuodeosastojen pitäisi ottaa vastaan potilaita, jotka lääkäri on tutkinut päivystyksessä. Paikkapulan vuoksi tämä ei ole useinkaan mahdollista.

Yle uutisoi vuosi sitten vakavista ongelmista Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä. Naukkarisen mukaan tilanne ei ole ainakaan parantunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tietojen mukaan Pohjois-Savossa käytettiin viime vuonna perusterveydenhuollon päivystystä enemmän kuin missään muualla Suomessa. THL:n raportin mukaan KYSin päivystys on ruuhkautunut ja hoitoon pääsy viivästyy.

Hyvinvointialue: tarvetta ollut harvakseltaan

Pohjois-Savon hyvinvointialueen johto ei täysin tunnista henkilöstön esiin tuomia ongelmia. Akuutin palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela näkee asian niin, että yön yli -mallille on ollut tarvetta vain harvakseltaan.

Hänen mukaansa yöaikaiset palvelut toimivat maakunnassa pääasiassa niin kuin on suunniteltu. Hän myöntää KYSin päivystyksen ruuhkaisuuden, mutta hänen mukaansa Varkaudesta ja Iisalmesta tulee keskimäärin muutamia potilaita vuorokaudessa aiempaa enemmän.

– Yöpäivystyksen loppumisen jälkeen ambulanssikyydit ovat kasvaneet noin yhdellä kuljetuksella vuorokaudessa sekä Iisalmesta että Varkaudesta, Uutela sanoo.

Kokonaiskuvaa sekä kuljetuksista että KYSin potilasmääristä on vaikea hahmottaa, sillä KYSiin kuljetetaan potilaita ambulanssien lisäksi sekä Kela-takseilla että omilla kyydeillä. Kela ei luovuta tietoja korvaamiensa matkojen määränpäästä tietosuojasyistä.

Lisäksi osa päivystystä tarvitsevista potilaista on jäänyt kotiin odottamaan aamua pitkien välimatkojen vuoksi.

Yle pyysi hyvinvointialueelta tietoja sekä KYSin päivystyksen että Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden yön yli -mallin potilasmääristä, mutta ei saanut niitä määräajassa ennen jutun julkaisua.

KYSin ruuhkat voivat tulevaisuudessa pahentua, koska hyvinvointialue päätti muuttaa Varkauden ja Iisalmen päivystykset kiirevastaanotoiksi. Jos hyvinvointialueen päätökseen ei tule muutosta, sijaitsee maakunnan ainoa päivystys vuodenvaihteen jälkeen Kuopiossa.

Kolmen kuukauden odotus

Tarja Heiskanen oli lopulta kolme vuorokautta Varkauden vuodeosastolla. Hänen kipulääkityksensä tarkastettiin kuntoon ja nyt hän seuraa kotona selkäkivun kehittymistä.

Kivun syy on edelleen epäselvä. Heiskasen mukaan selkä on luvattu kuvata Käypä hoito -suositusten mukaisesti kolmen kuukauden kuluttua, jos särky ei hellitä.

– Kipu ei ole poistunut, mutta lääkkeiden voimin pystyn rauhallisesti liikkumaan, Heiskanen sanoo.