Lykoi on yksi Suomen harvinaisimmista kissaroduista. Sen harvoista edustajista neljä eli Naama, Leuka, Tuomo ja Risto asustavat Seinäjoella.
Persoonallisen näköisiä lykoi-kissoja sanotaan myös ihmissusikissoiksi.
– Jotkut ovat sanoneet, että ne näyttävät apinalta tai ihmiseltä. Lykoit herättävät monenlaisia mielikuvia, kissojen omistaja ja kasvattaja Verona Kontkanen kertoo huvittuneena.
Videolla Kontkanen kertoo, mitä ajatteli, kun hän näki lykoi-kissan ensimmäistä kertaa.
Luonnollinen mutaatio aiheuttaa karvattomuutta erityisesti silmien, suun ja leuan alueella, mikä saa kissat näyttämään tarujen ihmissusi-hahmoilta.
– Harvoin sitä kauniiksi kehutaan, mutta se on osa rodun viehätystä. Ehkä luonne sitten paikkaa ulkonäöllisiä puutteita. Tai ei ne minun mielestäni edes ole puutteita, mutta jonkun mielestä voi olla.
Lykoi-nimitys juontaa kreikan kielen sanaan lykos, joka tarkoittaa sutta. Kontkanen ihastui harvinaiseen rotuun heti, kun törmäsi siihen netissä.
– Ehkä se kiehtoi, kun tykkään muutenkin kauhuteemasta ja vähän makaaberista, hän nauraa.
Uusia rotuja hyväksytään harvoin
Lykoi ja bombay ovat Suomen Kissaliittoon rekisteröidyistä kissaroduista uusimmat tulokkaat. Ne hyväksyttiin alustavasti vuonna 2023.
Hyväksytyksi kissaroduksi pääseminen on pitkä ja vaativa prosessi, ja edellisen kerran uusia rotuja hyväksyttiin vuonna 2017.
– Siinä tarvitaan kissoja ja kasvattajia useasta maasta, paljon sukutauluja ja dokumentointia. Hyväksymisprosessissa on mukana kasvattajia ja kissan omistajia, rotuneuvosto, kansainvälinen kissaliittojen kattojärjestö, sen toimikunnat, tuomarit ja yleiskokous. Siinä menee useampi vuosi, kuvailee Suomen Kissaliiton tiedottaja Aija Harmaakari.
Suomen suosituimmat kissarodut ovat jo vuosia olleet ragdoll ja maine coon. Niitä rekisteröitiin viime vuonna yhteensä miltei tuhat.
Niiden rinnalla neljä lykoita on kovin vähän. Jo omien kissojen hankkiminen ja rotuun tutustuminen on Verona Kontkasen mukaan vaatinut paljon selvitystyötä.
Lykoi pudottaa osan karvoistaan
Kontkanen kertoo videolla, millaisia mielikuvia lykoi-kissa usein ihmisissä herättää:
Lykoi on rotuna hyvin nuori. Varsinainen kasvatustyö alkoi vuonna 2011 Yhdysvalloissa ja Ranskassa vuotta myöhemmin.
Rotu sai alkunsa luonnollisesta mutaatiosta, joka havaittiin mustalla lyhytkarvaisella maatiaiskissalla. Sitä ei siis saatu aikaan eri kissarotuja risteyttämällä tai geenimuuntelulla.
Lykoi-kissoilla ei ole alusvillaa. Ne vaihtavat karvaa runsaasti ja voivat ajoittain muuttua lähes kaljuiksi.
– Naama pysyy yleensä aika karvattomana ja käpälissä varpaat loistavat karvapeitteen läpi. Karvanvaihdon määrä vaihtelee kuitenkin yksilöstä toiseen, Kontkanen kuvailee.
Rodulle on ominaista niin sanottu roan-väri, jossa tummaan pohjaväriin on sekoittunut tasaisesti valkoisia karvoja.
Luonnetta kuvataan leikkisäksi, ketteräksi, älykkääksi ja lojaaliksi.
– Lykoin parhaita puolia ovat seurallisuus, omistajaan kiintyminen ja uteliaisuus. Se on hauska lisä arkeen, kun kissa ilmestyy myös keskelle sellaista toimintaa, missä siitä ei todellakaan ole apua.
Lykoin pennut suunnitelmissa
Verona Kontkanen on varsin harvinainen tapaus: lykoi-kasvattaja Suomessa. Kasvattajaksi ryhtymistä piti pohdiskella puolison kanssa jonkin aikaa.
– Se on vaatinut paljon opiskelemista ja keskustelemista kasvattajien kanssa sekä sen miettimistä, miten valmis on muokkaamaan omaa arkea ja asuntoa.
Ensimmäinen pentue on suunnitelmissa ensi vuodelle.
– Mahdollisesti keväällä tai kesän kynnyksellä olisi tarkoitus saada ensimmäiset pennut aikaiseksi, jos kaikki menee hyvin. Silloin meidän kissat ovat sopivan ikäisiä.
Kontkasella on tällä hetkellä kaksi leikkaamatonta lykoi-tyttökissaa sekä yksi leikkaamaton ja yksi leikattu poikakissa.
Koska rotu on maailmanlaajuisestikin vielä pieni, sitä voidaan risteyttää geneettisen monimuotoisuuden laajentamiseksi lyhytkarvaisten maatiaisten kanssa. Tämä ehkäisee sisäsiittoisuutta ja sairauksia.
– Siihenkin pitää hakea erikoisastutuslupa Kissaliitosta ja FIfe:stä [Fédération Internationale Féline, kansainvälinen kissaliittojen kattojärjestö], mutta jos lupa myönnetään, niin siitä lähdetään jalostamaan uutta linjaa, Kontkanen kuvailee.
Tavoitteena on pitää kissat rotumääritelmien mukaisina ja hyvinvoivina.
– Haluaisin ylläpitää kissassa hyväluonteisuutta ja terveyttä, ja toki jos ulkonäöstä puhutaan, niin roan-karvoituksen säilymistä, Verona Kontkanen tiivistää.
Source: Yle · Riia Hantula
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira