Tältä näyttää Tampereen tarrasota – äärioikeisto tilaa tarransa ulkomailta

Suomalaisilta painotaloilta on turha yrittää tilata äärioikeistomateriaalin painatusta.

Yle soitti painotaloihin ja alan järjestöihin, ja viesti vaikuttaa selvältä: painotaloilla on nollatoleranssi ääriliikkeiden materiaalille.

– Hakaristiä ei ole suostuttu painamaan, kertoo Suomen suurimpiin kuuluvan painotalon Punamusta Coloron asiakkuuspäällikkö Sami Pulkkinen.

– Ei ole järjen rajoissa, ei suostuta tekemään, sanoo keskikokoisen Pirkanmaan laatuetiketti oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kallio.

Ylöjärveläinen painotalokaan ei suostu painamaan hakaristitarroja:

– Minun mielestäni Suomessa kenenkään ei pitäisi niitä tehdä, sanoo Kallio.

Yle kertoi aiemmin, että poliittisten tai aktivististen tarrojen liimaaminen kaupunkitilaan on lisääntynyt viime vuosina.

Viime kuukausina varsinkin äärioikeistolaisen Sinimustan liikkeen tarroja on ilmaantunut monen kaupungin julkiseen tilaan.

Painotalo päättää itse mitä painaa

Graafisen alan toimitusehtosuosituksen mukaan painotalolla on oikeus purkaa tarjous, jos painotuotteen aineisto paljastuu luonteeltaan hyvän maun vastaiseksi tai ristiriitaiseksi yrityksen arvojen kanssa.

Purkaminen olisi mahdollista myös, jos työn suorittaminen saattaisi aiheuttaa yritykselle mainehaittaa.

Graafinen teollisuus ry:n järjestöpäällikkö Annukka Ahopalo kertoo, että alalla ei ole mainitun suosituksen lisäksi eettistä linjausta siitä, millaista aineistoa ei hyväksytä painettavaksi.

Hän ei osaa arvioida, tehdäänkö uusnatsitarroja kotimaassa.

– En ole koskaan kuullut, että jossain firmassa painettaisiin tällaista äärilaidan sisältöä. Kyllä joku voi painaakin, mutta helppo ostaminen ulkomaisista verkkokaupoista on ehkä todennäköisempää.

Painoalan järjestön Fespa Finlandin toiminnanjohtaja Minna Pettersson uskoo samoin tarrojen tulevan ulkomaisilta verkkokaupoilta. Hän pitää tosin mahdollisena sitäkin, että valmistaja löytyy kotimaasta.

– Kyllä niitä jokin paja saattaa tehdä, ja nykyajan laitteilla niitä voi painaa kotioloissakin. Tarrapaperia varmasti saa vaikka tilaamalla netistä. Eihän mikään ole ihan mahdotonta, kun siihen hiukan viitsii paneutua.

Ulkomailta tai kotikonstein

Tutkimustieto tukee molempia vaihtoehtoja. Saksalaistutkimuksen mukaan Euroopassa toimii kansainvälisiä ja kaupallisia äärioikeistolaisen propagandan jakelukanavia, joiden tarroja myydään yli maiden rajojen.

Esimerkiksi itäeurooppalaiset ja englanninkieliset myyjät tarjoavat äärioikeistolaisia tarroja.

Ruotsalaistutkija on puolestaan todennut, että tulostinteknologian yleistyminen ja netistä ladattavat tarrapohjat mahdollistavat tarrojen valmistamisen kotikonstein ilman ammattimaista painotaloa – nykyään myös tekoälytyökalujen avulla.

Tarroitusta katukuvassa tutkinut tutkija Teemu Väisänen Itä-Suomen yliopistosta ei ole tarkemmin perehtynyt tarrojen tuotantoprosessiin.

– Helppoahan niitä on saada ja tilata. On jotenkin ironista, jos kansallismielisyyttä korostavat ja globalismia vastustavat tahot joutuvat tilaamaan propagandatarrojaan ulkomailta.

Ulkomaisten tarrantilaussivustojen palveluehdoissa saattaa olla maininta, että aineisto ei saa sisältää laitonta aineistoa, vihapuhetta, syrjintää, väkivaltaan yllyttämistä tai tekijänoikeuden loukkauksia.

Aineistoa ei silti välttämättä kaikissa palveluissa tarkasteta etukäteen.

Verkkokaupan Hitler-tarrat ulkomailta

Yle kysyi suomalaiselta äärioikeiston verkkokaupalta, missä he painattavat tarransa. Verkkokaupasta voi tilata esimerkiksi hakaristitarroja tai Adolf Hitlerin kasvoilla varustettuja tarroja.

Toimitusjohtaja Ville Nurmelan mukaan he suunnittelevat tarrat itse ja tilaavat ne ulkomaiselta toimittajalta.

– Verkkomyynti aloitettiin toukokuussa ja sen kautta olemme myyneet muun tavaran ohessa yhteensä 4 036 tarranippua eli 40 360 tarraa, Nurmela kertoo sähköpostitse.

Nurmelan mukaan esimerkiksi paluumuuttotarroja jaetaan myös ilmaiseksi tilausten mukana. Tarratilauksissa korostuvat isoimmat kaupungit eli Helsinki, Tampere, Oulu ja Turku.

Kiivasta tarrasotaa kaupunkikuvassa

Ääriliikkeitä tutkinut yliopistonlehtori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että tarroittaminen on oman aatteen sissimarkkinointia.

– Toimintaa ja omaa visuaalista ilmettä tehdään tutuksi ja normalisoidaan. Ilmiönä se ei ole uusi, esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike tuli aluksi tunnetuksi ”tarranatseina”.

Tarrat auttavat äärioikeiston viestiä leviämään ja samalla ne ilmaisevat tarroittajan identiteettiä, vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja voivat merkitä myös äärioikeistolaisten läsnäoloa tai reviiriä tietyllä alueella.

– Tarroittamisen lisääntyminen heijastelee sitä, miten esimerkiksi Sinimustan liikkeen suosio on kehittynyt. Heillä on nyt reilut 300 jäsentä, kun vielä viime vaalien aikaan heitä oli parisensataa, Kotonen arvioi.

Ahkera tarroittaminen esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten yrittäjien toimipaikkojen lähiympäristössä voi myös olla tarkoitettu pelotteluksi, Kotonen pohtii. Tosin pelkästä tarran sijainnista ei voi suoraan päätellä, onko jokin asukas tai yritys tarkoitettu viestin kohteeksi.