Suomessa etsitään kuumeisesti keinoja talouskasvun vauhdittamiseen. Keskustelussa korostuvat investoinnit, osaaminen ja tuottavuus. Yksi kasvun este jää kuitenkin vähälle huomiolle: organisaatiot käyttävät valtavasti voimavaroja vanhentuneiden strategioiden tehokkaaseen toteuttamiseen.

Arvioin vuosittain yli sata yritysten, julkisten organisaatioiden, konsulttien ja opiskelijoiden laatimaa strategiaesitystä. Tänä vuonna olen havainnut hätkähdyttävän ilmiön: parhaiden ja heikoimpien strategioiden välinen kuilu näyttää kasvaneen huomattavasti.

Parhaat tunnistavat, miten teknologia, kilpailu ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Ne etsivät kasvumahdollisuuksia ja uskaltavat uudistaa organisaation osaamista, toimintatapoja ja rakenteita. Heikoimmat näyttävät siltä, että ne olisi voitu laatia kymmenen vuotta sitten. Niissä oletetaan nykyisten tuotteiden, osaamisen ja rakenteiden riittävän myös tulevaisuudessa.

Erityisen järkyttävää on, kuinka paljon tällaisten strategioiden laatimiseen käytetään työtä. Johtoryhmät kokoontuvat, konsultit analysoivat ja henkilöstö osallistuu. Tuloksena on huolellinen suunnitelma, jonka perusoletukset voivat olla täysin vanhentuneita.

Suomalaisessa johtamiskulttuurissa arvostetaan ehkä liikaa tehokasta toteutusta ja liian vähän kykyä kyseenalaistaa, tehdäänkö ylipäätään oikeita asioita. Johtajilta odotetaan toimeenpanoa, mutta mitä hyötyä siitä on, jos strategia perustuu väärään käsitykseen tulevaisuudesta?

Jos kilpailija pystyy uuden teknologian avulla palvelemaan asiakasta olennaisesti paremmin tai edullisemmin, vanhan toimintamallin tehokas toteuttaminen ei pelasta tilannetta. Päinvastoin: väärän strategian toteuttaminen voi vain lisätä hukattuja voimavaroja.

Monissa strategioissa oletetaan hiljaisesti, että asiakkaat haluavat samoja tuotteita kuin ennenkin, uusia kilpailijoita ei tule ja nykyinen organisaatio riittää tulevaisuuteen. Vaarallisin oletus on kuitenkin: me tiedämme, mitä olemme tekemässä. Silloin uudet havainnot tulkitaan helposti vanhojen käsitysten kautta.

Murroksissa menestyjiä ja häviäjiä erottaa oppimisnopeus. Nopeasti oppivat organisaatiot kyseenalaistavat oletuksensa ja muuttavat suuntaansa. Hitaasti oppivat hiovat vanhaa toimintamallia entistä tehokkaammaksi.

Siksi esitän radikaalin kehotuksen: jos strategianne perustuu vanhentuneisiin oletuksiin, lopettakaa sen kehittäminen ja tehostaminen. Pysähtykää ja avatkaa silmänne.

Suomen kasvu ei edellytä vain lisää työtä ja investointeja. Se edellyttää myös rohkeutta luopua vanhentuneista suunnitelmista.

  • Timo Vuori
  • strategisen johtamisen professori, Aalto-yliopisto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira