Talousjärjestö: Suomen pitää leikata, mutta suojata ”haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia”

Talousjärjestö IMF:n mukaan talouden sopeutukset pitää kohdistaa tasapuolisesti. Järjestö kehottaa priorisoimaan – ei juusto­höyläämään.

14:00

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sanoo, että Suomen tulisi sopeuttaa julkista taloutta myös ensi vuonna. Sopeuttaminen tarkoittaa leikkauksia tai tulojen lisäämistä esimerkiksi verotusta kiristämällä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti useiden miljardien sopeutuksesta julkiseen talouteen ennen kaikkea kautensa ensimmäisellä puoliskolla. Ensi vuoden budjetti on kuitenkin julkista taloutta heikentävä.

Budjettiin tulee yhä sopeutuksia esimerkiksi valtionhallintoon, mutta samalla esimerkiksi yhteisöveron kevennys pienentää verokertymää yli 800 miljoonalla.

IMF:n mukaan sopeuttamisesta ei pitäisi ottaa taukoa. Sitä puolustaa järjestön mukaan myös se, että nyt elpyneen talouskasvun aikana sopeutus haittaisi talouskasvua vähemmän.

”Sopeuttamisen aloittaminen nyt käynnissä olevan elpymisen aikana, kun tuotantokuilu kapenee, olisi kasvulle suotuisampaa ja poistaisi tarpeen suuremmille sopeutuksille myöhemmin”, järjestö kirjoittaa raportissaan.

Ensi vuodelle julkisen talouden sopeutukseen näyttää tulevan tauko, kun hallituskausi vaihtuu.

Tuleva hallitus pääsee aloittamaan kautensa vasta kesällä, ja se pääsee vaikuttamaan kunnolla vasta sitä seuraavan vuoden budjettiin.

IMF:n kommentti on osa järjestön perusseurantaa, jossa se kommentoi vuosittain jäsenmaidensa talouskehitystä ja politiikkaa.

IMF kehottaa priorisoimaan – ei juustohöyläämään

Valuuttarahasto kiittelee hallitus- ja oppositiopuolueiden sopimusta velkajarrusta. Siihen ovat sitoutuneet kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto ja Liike nyt.

Talouden sopeuttaminen tulisi IMF:n mukaan tehdä ensisijaisesti menoja pienentämällä. Se korostaa, että leikkaukset pitää tehdä reilusti:

”Sopeutusten kohdistaminen tasapuolisesti ja haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien suojaaminen auttaisivat säilyttämään tuen sopeutuksille.”

Veronkorotuksista IMF suosittaa puolestaan harkitsemaan arvonlisäveron sekä kiinteistö- ja ympäristöverojen korotuksia.

IMF:n mukaan Suomi tarvitsee yhä runsaasti lisää julkisen talouden sopeutusta, vaikka talous on kääntynyt kasvuun.

Järjestö ei suosita ”juustohöyläämistä” eli menojen tasaista leikkaamista, vaan valintoja:

”Menoja tulisi priorisoida uudelleen, tiettyjä etuuksia tulisi pienentää ja julkisten palvelujen yksityistä rahoitusta tulisi lisätä. ”

Oppimistulokset nousuun, rahoitusta startupeille

IMF kehottaa Suomea edistämään uusien yritysten pääsyä markkinoille. Tarkoitus on parantaa tuottavuutta ja lisätä kilpailua.

Huolta täytyisi pitää etenkin startupeista, jotka ovat jo kasvaneet sen kokoisiksi, että ne tarvitsevat kymmenien tai satojen miljoonien rahoitusta. Suomessa riittää tunnetusti rahoitusta alkuvaiheen startupeille, mutta IMF:n kuvaamille kasvaneille startupeille rahoitusta ei meinaa riittää.

Pitkän aikavälin kannalta kriittistä on IMF:n mukaan se, että oppimistulokset saadaan käännettyä nousuun.

Perusopetuksessa painopisteenä tulisi olla etenkin perustaitojen vahvistaminen. Ammatillisen koulutuksen taas tulisi palvella paremmin työmarkkinoiden tarpeita ja korkeakoulutettujen määrää pitäisi kyetä nostamaan.

Koulujen kehittämisen tueksi tarvitaan IMF:n mukaan lisää tietoa, jotta esimerkiksi resurssit saadaan kohdistettua paremmin.

”Tueksi tarvitaan parempaa tiedonkeruuta ja politiikan arviointia, jotta koulutuspolitiikan vaikuttavuutta voidaan arvioida.”