Iäkkäät naiset voivat elää väkivaltaisissa parisuhteissa vuosikymmenten ajan. Tämä kävi ilmi, kun väkivaltatyöntekijä Eveliina Saarela perehtyi väitöstutkimuksessaan yli 65-vuotiaiden kokemaan parisuhdeväkivaltaan.
Saarela tutki suomalaisten turvakotien asiakaskertomuksia. Niitä oli 85 naiselta.
Kertomukset ovat karua luettavaa. Osa on kokenut väkivaltaa koko elämänsä.
– Ensin on väkivaltaa lapsuudessa. Sitten löytyy väkivaltainen parisuhde, missä pysytään vuosikymmeniä. Pahimmillaan puoliso on saattanut olla väkivaltainen sekä naista että lapsiaan kohtaan, Saarela kertoo.
Nainen ei saa syödä yhteisen pöydän ääressä, vaan joutuu syömään lattialla.
Nainen vaikenee väkivallasta
Lapin yliopistossa väitelleen Saarelan mukaan iäkkäiden naisten väkivaltakokemuksissa on samankaltaisia piirteitä kuin nuorempien kokemuksissa. Väkivalta voi olla hyvin monimuotoista ja raakaa.
Moni iäkäs nainen ei kerro väkivallasta kenellekään.
– Turvakotiin uskaltautuneet ovat jäävuoren huippu. Osa ikäihmisistä ei edes tiedä, että turvakoteja on olemassa tai luulee niiden olevan vain lapsiperheille.
Nainen kertoi miehen kantavan aina pientä puukkoa taskussaan, ja puukkoja on ollut myös rivissä kodin pöydällä.
Ikäihmisten parisuhdeväkivallan yleisyydestä on vaikea saada tarkkaa tietoa. 10 vuotta sitten tehdyn ikääntyvien naisten kaltoinkohtelua selvittäneen AVOW-tutkimuksen mukaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa oli kokenut neljännes suomalaisista yli 60-vuotiaista naisista.
Vuonna 2022 tehdyn Terve Suomi -tutkimuksen mukaan taas 4,6 prosenttia iäkkäistä naisista on kokenut fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa.
– Väestötason kyselytutkimuksissa nuoret raportoivat elämänaikaista parisuhdeväkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa ikääntyneitä enemmän. Se voi selittyä sillä, että he tunnistavat väkivallan paremmin, toteaa kehittämispäällikkö Jenni Krogell Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ero on vaikea ratkaisu
”Jätä se”, sanotaan usein parisuhdeväkivallan uhrille.
Saarelan mukaan eroaminen ei ole kuitenkaan vanhemmille naisille yksinkertainen ratkaisu. Monet ovat eläneet parisuhteessa koko aikuisikänsä ja kokevat avioliiton velvollisuutena, josta irtautuminen tuntuu mahdottomalta.
Avioliittovala velvoittaa.
– Suhteeseen kun ollaan sitouduttu, niin siinä myös ollaan, Saarela kuvaa.
Eveliina Saarela kertoo, miksi väkivaltaisen puolison jättäminen voi olla iäkkäille ihmisille vaikeaa:
Hänen mukaansa puolisot voivat myös olla taloudellisesti ja terveydellisesti riippuvaisia toisistaan. Pienituloiset tarvitsevat toisiaan selviytyäkseen arjen menoista, ja sairaudet tekevät yksinelämisestä pelottavaa.
Nainen kertoo, että ensimmäisen kerran on paennut kotoa miestään yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Saarelan mukaan moni turvakodissa ollut nainen toimii puolison omaishoitajana. Puoliso voi siis kieltäytyä ulkopuolisesta avusta vedoten siihen, että ”onhan minulla vaimo”.
Tämä johtaa usein siihen, että nainen palaa turvakodista kotiin hoitamaan väkivaltaista puolisoaan, koska kukaan muukaan ei sitä tee, Saarela selittää.
Väkivallan monet muodot
Parisuhdeväkivallassa ilmenee useita eri väkivallan muotoja. Vanhusten suhteissa fyysinen väkivalta saattaa loppua esimerkiksi, jos väkivaltaisen puolison kunto heikkenee. Tällöin puoliso alkaa käyttää henkistä väkivaltaa.
Ikäihmisten suhteissa on myös seksuaalista väkivaltaa.
Saarela havaitsi aineistosta, että iäkkäiden parisuhteissa on paljon pakottavaa kontrollointia. Tämä on jatkuvaa, systemaattista ja vaikeasti ennakoitavaa henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä, jonka tavoitteena on alistaa toinen ihminen täydellisesti omaan tahtoon.
Nainen ei saa käydä esimerkiksi kirkossa, eikä hän saa tuoda kotiin ketään vieraita.
Pakottava kontrolli ilmenee esimerkiksi mustasukkaisuutena ja vahtimisena. Kumppani määrittelee, mitä toinen saa tehdä ja ketä tavata.
Muistivaikeuksia ja rytmihäiriöitä
Tutkijan mukaan pitkäkestoinen parisuhdeväkivalta jättää jälkensä uhrin kehoon ja mieleen. Turvakotien asiakaskertomuksissa naisilla esiintyi toistuvasti muun muassa rytmihäiriöitä, vatsavaivoja, hengitys- ja univaikeuksia.
Osalla naisista esiintyi muistikatkoksia, sanojen kadottamista ja lähimuistin pätkimistä. Nämä ovat oireita, jotka muistuttavat muistisairautta. Osalla oireet poistuivat, kun he pääsivät turvakotiin lepäämään, Saarela kertoo.
Poika kertonut isän käyttävän äidin muistisairautta hyväkseen ja kontrolloivan ja käyttävän valtaa äitiä kohtaan.
Väkivallan uhrien aikuiset lapset suhtautuvat hänen mukaansa parisuhdeväkivaltaan monilla eri tavoilla. Osa heistä tukee turvakodissa olevaa äitiään. Osan lapset taas kyseenalaistavat äitinsä kokemuksia ja sitä, miksi äiti on hakeutunut turvakotiin. He kokevat, että äiti ylireagoi.
Jotkut aikuiset lapset haluavat ottaa etäisyyttä omiin vanhempiinsa.
– He kokevat, etteivät halua valita kummankaan vanhemman puolta asiassa.
Source: Yle · Taina Nuutinen-Kallio
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira