Videolla nahkatakkiin pukeutunut harmaantunut mies kirjoittaa nimikirjoitustaan toimittajan takkiin kännykkäkameroiden ympäröimänä.

Kyseessä ei ole Bruce Springsteen, vaan tekoälyjätti Nvidian perustaja Jensen Huang, 63.

Nvidian entinen toimitusjohtaja Jensen Huang signeerasi nahkatakin Pekingissä heinäkuussa 2025

Vielä lokakuussa 2026 hän näytti voittamattomalta, kun uutistoimisto Bloombergin dokumenttiryhmä seurasi häntä Euroopassa.

Dokumentin haastattelussa Huang toivoi, että voisi jatkaa Nvidian johdossa vielä 20 vuotta, kunhan pysyy terveenä ja osoittaa olevansa paikkansa arvoinen.

Kuukautta myöhemmin kaikki näytti olevan ohi. Skandaalin myötä Huang erosi 12. marraskuuta johdettuaan perustamaansa yritystä 33 vuotta.

Eilen tiistaina Huang tuli taas julkisuuteen. Hän haluaa palata Nvidian johtoon, jos vain yrityksen hallitus suo sen hänelle. Myöhemmin samana päivänä hallituksen puheenjohtaja kuitenkin torjui ennätyksellisen osavuosikatsauksen yhteydessä Huangin paluuhaaveet.

Kyseessä oli yhtiön ensimmäinen tulosjulkistus Huangin eron jälkeen.

Tässä jutussa käymme läpi Huangin koko tarinan ja sen, mitä siitä voi oppia. Kerromme, kuinka Huang kuvaa johtamistapaansa ja johtamisprofessori arvioi sitä johtamisteorioiden valossa.

Aloitetaan kuitenkin alusta.

Olin yhdeksänvuotias ja pesin vessoja. Siivosin sadan pojan asuntolassa enemmän kylpyhuoneita kuin kukaan muu.

Jensen Huang Joe Roganin podcastissa vuonna 2025

Taiwanissa vuonna 1963 syntynyt Huang muutti lapsena perheensä mukana Thaimaahan.

Kun maassa puhkesi sotilasvallankaappauksia vuosina 1973 ja 1974 ja kaduille ilmestyi panssarivaunuja, vanhemmat lähettivät yhdeksänvuotiaan Jensenin ja hänen isoveljensä turvaan Yhdysvaltoihin sedän luo, Huang kertoi Joe Roganin podcast-haastattelussa vuonna 2025.

Setä pani pojat Kentuckyn maaseudulle Oneida Baptist Instituteen, jota hän luuli arvostetuksi sisäoppilaitokseksi.

Aikakauslehti New Yorkerin mukaan Oneida Baptist Institute osoittautui kuitenkin ongelmanuorille tarkoitetuksi ankaraksi kasvatuslaitokseksi, jossa oppilaat tupakoivat ja kantoivat linkkuveitsiä.

– Olin yhdeksänvuotias ja pesin vessoja. Siivosin sadan pojan asuntolassa enemmän kylpyhuoneita kuin kukaan muu, Huang muisteli Roganille.

Vaikka Huang asui sisäoppilaitoksessa, hän oli liian nuori osallistumaan laitoksen oppitunneille ja kävi läheistä koulua.

New Yorkerin mukaan vahvasti aksentilla englantia puhuva, pitkätukkainen ja pienikokoinen poika joutui koulussa kiusaamisen kohteeksi.

Kun vanhemmat pääsivät muuttamaan perässä Yhdysvaltoihin pari vuotta myöhemmin ja perhe asettui Oregoniin, Huang purki energiansa työhön ja opiskeluun.

Harmaahiuksinen mies puhuu lavalla musta kiiltävä takki päällään, taustalla vihreä teksti "AI" ja viiva.
Jensen Huang johti Nvidian pelisiruvalmistajasta maailman arvokkaimmaksi pörssiyhtiöksi ja nykyisen tekoälybuumin keskeisimmäksi teknologiatoimittajaksi. Kuva: Patrick T. Fallon / AFP

San Josén Denny’s-ravintolan loossi oli biljoonan alku

Teininä Huang tiskasi astioita Denny’s-ravintolaketjussa, nousi pöytätenniksessä nuorten kansalliselle huipulle ja aloitti sähkötekniikan opinnot Oregon State -yliopistossa jo 16-vuotiaana.

Yliopiston laboratorioparista Lori Millsistä tuli hänen puolisonsa. Mills oli yksi harvoista insinöörikurssin naisista.

Valmistuttuaan nuoripari muutti Kaliforniaan Piilaaksoon sirusuunnittelijoiksi, ja Huang suoritti työn ohessa ylemmän korkeakoulututkinnon Stanfordin yliopistossa.

Kaksi henkilöä seisoo vierekkäin juhlavaatteissa violetin Breakthrough Prize -taustaseinän edessä.
Jensen Huang ja puolisonsa Lori Huang. Pari tapasi toisensa opiskeluaikana yliopistossa. Kuva: AOP

Vuonna 1993 30-vuotias Huang päätti perustaa kahden kokeneen insinöörikollegansa kanssa oman yrityksen.

Liikeidea hiottiin kalifornialaisen San Josén Denny’s-ravintolan loosissa.

– Tulimme tänne, istuimme tuonne takaosaan ja päätimme kolmestaan perustaa yrityksen. Suoraan sanoen minulla ei ollut aavistustakaan, miten se tehdään, eikä ollut heilläkään, Huang muisteli yhdysvaltalaisen CBS-kanavan 60 Minutes -ohjelmassa keväällä 2024.

Tuohon aikaan tietokonepelit olivat mullistumassa, kun litteän kuvan tilalle tuli kolmiulotteinen grafiikka.

Tavalliset tietokonesuorittimet eivät jaksaneet piirtää monimutkaista 3D-kuvaa reaaliajassa, joten kolmikko päätti rakentaa siihen erikoistuneen grafiikkasirun.

Nvidian perustaja Jensen Huang keräsi ympärilleen valtavia yleisöjä ja fanijoukkoja teknologia-alan tapahtumissa.

Kolme 60 dollarin oppikirjaa

Nvidia oli vähällä kaatua heti alkuunsa.

Vuonna 1995 Huang tajusi, että yhtiön ensimmäinen iso hanke, peliyhtiö Segalle suunniteltu siru, oli rakennettu teknisesti väärin.

Roganin ohjelmassa Huang kertoi lentäneensä Japaniin ja sanoneensa Segan johdolle suoraan, ettei siru toimi.

Samalla hän suostutteli Segan muuttamaan sopimuksen viimeisen viiden miljoonan dollarin maksun sijoitukseksi Nvidiaan, jottei kassa kuivu heti.

Pelastusrahojen turvin Huang irtisanoi yli puolet työntekijöistään, osti kolme 60 dollarin oppikirjaa pääsuunnittelijoilleen ja suuntasi kaiken osaamisen pelitietokoneiden näytönohjaimiin.

Vuonna 1999 Nvidia toi markkinoille uudenlaisen grafiikkasuorittimen, joka muutti laskentatehon pelisäännöt.

Ratkaiseva käänne tapahtui vasta vuonna 2006, kun Nvidia julkaisi ohjelmiston, jonka avulla pelisirut voitiin valjastaa myös tieteelliseen laskentaan.

Aluksi sijoittajat vierastivat kallista hanketta ja osakekurssi sukelsi, mutta 2010-luvun puolivälissä tutkijat huomasivat juuri Nvidian sirujen sopivan täydellisesti tekoälymallien opettamiseen.

Kun tekoäly löi läpi, Nvidian osakekurssi 13-kertaistui vuoden 2023 alusta vuoden 2026 alkuun.

Mies esittelee lavalla tekoälylaskennassa käytettävää mikrosirua.
Nvidian perustaja ja silloinen toimitusjohtaja Jensen Huang esitteli yhtiön tekoälylaitteistoa San Josessa maaliskuussa 2025. Kuva: Josh Edelson / AFP

Salasuhde osui suurvaltapolitiikan hermoon

Jensen Huang nähtiin Alice Huangin kanssa toukokuussa 2025 Taiwanissa. Alice Huangilla on vaaleanpunainen mekko.

Lokakuussa 2022 Yhdysvallat kielsi huippuluokan tekoälysirujen viennin Kiinaan, koska siruja tarvitaan myös sotilasteknologiassa. Huang vastusti rajoituksia julkisesti.

Elokuussa 2026 toimittaja Ezra Kleinin podcastissa hän perusteli, että vientikiellot vievät yhdysvaltalaisilta teknologiayhtiöiltä valtavan markkinan ja heikentävät Yhdysvaltain asemaa maailman teknologiajohtajana.

Julkisuudessa Huang siis kampanjoi rajoitusten lieventämisen puolesta.

Samaan aikaan kulisseissa hänellä oli avioliiton ulkopuolinen suhde singaporelaisen pilvipalveluyhtiö Megaspeedin johtajaan Alice Huangiin. Samasta sukunimestä huolimatta he eivät ole sukua.

Kytkös nousi julkiseksi kansallisen turvallisuuden kysymykseksi lokakuun lopussa, kun New York Times kertoi Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten epäilevän Alice Huangia Kiinan vakoojaksi ja Financial Times uutisoi pian tämän jälkeen hänen ja Jensen Huangin suhteesta.

Lisäksi Megaspeedia tutkittiin epäillystä sirujen salakuljetuksesta Kiinaan.

Kiina on kiistänyt vakoiluväitteet ja kutsunut niitä mustamaalaukseksi, ja Megaspeed on kiistänyt salakuljetuksen.

Useita ihmisiä seisoo lähekkäin sisäareenalla.
Nvidian entinen toimitusjohtaja Jensen Huang ja Yhdysvaltain viranomaisten vakoojaksi epäilemä Alice Huang (vas.) Computex-messuilla Taipeissa kesäkuussa 2024. Kuva: Ann Wang / Reuters

Sunnuntaina 8. marraskuuta Huang lähetti henkilöstölle muistion, jossa hän myönsi olleensa uskoton vaimolleen ja pyysi anteeksi perheeltään sekä yhtiöltä.

Tiistaina 10. marraskuuta hän yritti vielä jatkaa työtään normaalisti. Financial Timesin mukaan Huang kutsui tiiminsä suunnittelemaan Washingtonissa pidettävää vuosipuhettaan ja julisti puheesta tulevan kaikkien aikojen paras.

Kulisseissa synkkämielinen Huang pohti kuitenkin lehden lähteiden mukaan jo ääneen, olisiko avioliitto Lori-vaimon kanssa tärkeämpi kuin toimitusjohtajan tehtävä.

Keskiviikkona 11. marraskuuta New York Times paljasti, että Huangilla oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde myös Nvidian terveydenhuoltoliiketoiminnasta vastanneeseen johtajaan Kimberly Powelliin, joka työskenteli suoraan hänen alaisuudessaan.

Paljastus oli hallitukselle liikaa. Suora esimies–alaissuhde loi yhtiössä vakavan eturistiriidan, ja yhdysvaltalaisissa pörssiyhtiöissä tällaiset suhteet ovat käytännössä aina eroperuste.

Seuraavana päivänä uutistoimisto Reuters kertoi kahden lähteen perusteella vielä toisesta Nvidian työntekijästä, jonka kanssa Huangilla olisi ollut suhde.

Torstaiaamuna 12. marraskuuta Nvidia ilmoitti Huangin eronneen välittömästi.

Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nousi talousjohtaja Colette Kress, ja yhtiö nimitti samalla ensimmäistä kertaa riippumattoman hallituksen puheenjohtajan.

Mies kävelee pörssinäyttöjen ohi; näytöissä kurssikäyriä, uutislähetyksen kuva.
Jensen Huangin ero nousi välittömästi otsikoihin ympäri maailman. Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

Valta keskittyi yhdelle miehelle

Toimitusjohtajana ollessaan Huang ei peitellyt vaativuuttaan.

Kun 60 Minutes -ohjelman toimittaja kysyi, pitääkö paikkansa, että alaisten mukaan hän on perfektionisti, jonka kanssa ei ole helppo työskennellä, Huang vastasi epäröimättä.

– Juuri näin. Niin sen kuuluukin olla. Jos haluaa tehdä poikkeuksellisia asioita, sen ei pidä olla helppoa.

Roganin podcastissa hän puolestaan kuvasi johtamistapaansa jatkuvaksi valppaudeksi. Hän kertoi heräävänsä aamuneljältä, lukevansa tuhansia sähköposteja päivässä ja tekevänsä töitä vuoden jokaisena päivänä.

– Minua ajaa enemmän pelko epäonnistumisesta kuin halu menestyä, Huang sanoi.

Kun Nvidia kasvoi maailman arvokkaimmaksi yritykseksi, tämä yhden miehen ympärille rakentunut malli alkoi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.

Financial Timesin mukaan Huangilla oli peräti noin 60 suoraa alaista, eikä yhtiöllä ollut lainkaan riippumatonta hallituksen puheenjohtajaa, virallista seuraajasuunnitelmaa tai sääntöjen noudattamista valvovaa johtajaa.

Lehden haastattelemat yhtiön sisäpiiriläiset ja yhteistyökumppanit kuvasivat Nvidiaa feodaalijärjestelmäksi ja kultiksi, jossa jopa lakiasiainjohtaja pukeutui samanlaiseen nahkatakkiin kuin Huang.

Harmaahiuksinen mies seisoo mustalla taustalla, taustalla piirrettynä valkoinen nuoli osoittaa alaspäin.
Mustasta nahkatakista tuli Nvidian perustajan Jensen Huangin tavaramerkki. Kuva: Josh Edelson / AFP

Myös Huangin kaksi lasta ja vävy työskentelevät yhtiössä vaikutusvaltaisissa asemissa.

Financial Timesin lähteiden mukaan markkinointiosaston johtajana toimiva tytär Madison Huang käytti yhtiössä valtaa kuin isänsä kansliapäällikkö.

Nvidia kieltäytyi kommentoimasta väitteitä Financial Timesille, eikä Huang vastannut lehden kommenttipyyntöön.

Nvidian johtamismalli tiivistyy Huangin omaan lauseeseen lokakuulta.

Bloombergin dokumentissa hän torjui ajatuksen valmiiksi nimetystä seuraajasta ja korosti, ettei yhtiössä saa tuudittautua omahyväisyyteen.

– Olet aina haavoittuvainen, ja sinun on aina ansaittava paikkasi. Se on hyvä tilanne, Huang sanoi vain viikkoja ennen lähtöään.

Professori: Poikkeuksellinen malli selittää myös menestystä

Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Timo Vuori arvioi Nvidian johtamistapaa yleisen johtamistutkimuksen pohjalta.

Hänen mukaansa suuri määrä suoria alaisia kuormittaa johtajan ajankäyttöä, mutta voi samalla selittää yhtiön nopeutta ja menestystä.

Kun välissä ei ole perinteistä johtoporrasta suodattamassa ruohonjuuritason viestejä, toimitusjohtaja saa suodattamattoman kuvan arjesta ja alemmat tiimit oppivat ratkomaan asioita itseohjautuvasti keskenään.

– Mitä hierarkkisempi organisaatio on, sitä vahvempia siilot yleensä ovat, koska väliportaan johtajilla on jokaisella oma kuningaskuntansa, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan myös Huangin kuvaama epäonnistumisen pelko on teknologiajohtajien keskuudessa tuttu motivaattori.

Esimerkiksi kilpailija Intelin legendaarinen toimitusjohtaja Andy Grove rakensi johtamisoppinsa ajatukselle, että vain vainoharhaiset selviävät.

Nvidian perustaja Jensen Huang (kesk.) nautti läheisistä suhteista Valkoiseen taloon. Kuvassa hän istuu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Metan toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin välissä teknologiajohtajien tapaamisessa. Kuva: Tierney L. Cross / EPA

Markkinajohtajalle pelko on hyödyllinen, koska se torjuu ylimielisyyttä ja pakottaa etsimään ajoissa heikkoja signaaleja siitä, mikä voi mennä pieleen.

Huonojen uutisten etsimistä ja menestyksen tuomaa sokeutta ruotii myös Risto Siilasmaa tuoreessa kirjassaan, joka pui muun muassa Nokiaa.

Ratkaisevaa on pelon kohde.

– Jos alainen pelkää, että kilpailija on meitä parempi, hän kertoo kaikki huolet eteenpäin. Jos hän pelkää johtajaa itseään, huonot uutiset jäävät kertomatta.

Talousjohtajasta väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi noussut Colette Kress tuskin voi soittaa Trumpille ja mennä käymään samalla tavalla kylässä

Aalto-yliopiston professori Timo Vuori

Vaikka Huang lähti yllättäen ilman nimettyä seuraajaa, Vuori ei ennusta Nvidialle romahdusta.

Hän vertaa tilannetta Appleen Steve Jobsin kauden päättyessä: silloinkin karismaattisen perustajan väistyessä yhtiölle ennustettiin tuhoa, mutta olemassa oleva koneisto ja ekosysteemi kantoivat.

Vuori arvioi, että Nvidian sisäiset rutiinit ja tuotekehitys toimivat jatkossakin.

Suurempi epävarmuus liittyy uusien kumppanuuksien ja luottamuksen rakentamiseen yhtiön ulkopuolella siltä osin kuin ne perustuivat Huangin henkilökohtaiseen karismaan.

Asemansa puolesta uusi johto saa huomion, mutta ei välttämättä samaa kohtelua.

– Talousjohtajasta väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi noussut Colette Kress tuskin voi soittaa Trumpille ja mennä käymään samalla tavalla kylässä, Vuori arvioi.

Source: Yle · Aukusti Palosaari

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira