Taide | Sibelius-monumentin kipeä kompromissi on aika korjata

Ylen tuore dokumenttisarja kuvanveistäjä Eila Hiltusesta muistuttaa koskettavasti siitä, millaisen hinnan suuri taiteilija joutuu työstään maksamaan. Se nostaa myös uudelleen esiin yhden Suomen taidehistorian tutuimmista ja kipeimmistä kompromisseista: Sibelius-monumentin kylkeen pakotetun säveltäjän kasvokuvion.

Hiltusen alkuperäinen kilpailuehdotus Passio Musicae oli puhdaslinjainen, abstrakti teräsputkiteos. Aikansa konservatiivinen suuri yleisö ja Sibelius-seura eivät kuitenkaan sulattaneet modernia taidetta, vaan vaativat monumentilta esittävyyttä. Valtavan paineen alla Hiltunen joutui taipumaan ja lisäämään erillisen, kallioon kiinnitetyn Jean Sibeliuksen kasvoreliefin teoksen viereen.

Tämä myöntyvyys rikkoo monumentin kokemisen täydellisyytenä. Ne epämääräiset ”klöntit” teoksen vieressä vähättelevät Hiltusen alkuperäistä visiota ja rikkovat kokonaisuuden, joka muuten puhuisi vain yhtä ja samaa modernia kieltä. Vaikka teos on vanha, urkuputkisto on yhä täysin moderni – samassa linjassa Temppeliaukion kirkon, Kiasman tai Oodin kanssa.

Nyt olisi aika korjata tämä historiallinen tyylirikko ja palauttaa monumentti siksi puhtaaksi mestariteokseksi, joksi Hiltunen sen alun perin tarkoitti. Kasvokuvaa ei tarvitse hävittää, vaan sille tulisi löytää arvokkaampi ja luonnollisempi sijoituspaikka sisältä Finlandia-talosta. Finlandia-talo on musiikin temppeli, jonka suojissa ja arkkitehtonisessa harmoniassa reliefi pääsisi oikeuksiinsa itsenäisenä taideteoksena. Konserttiyleisö voisi kohdata säveltäjän kasvot intiimisti ja kunnioittavasti ilman Sibeliuksenpuiston matkailijavirtojen hälinää.

Tällä siirrolla kunnioitettaisiin kahta suomalaista uranuurtajaa: Sibeliuksen musiikkia ja Eila Hiltusen tinkimätöntä taiteellista näkemystä.

• Saara Lindfelt
• Pietarsaari

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.