Syyttäjä ja osa tuomituista ei tyydy Lapinlahden salametsästyksestä annettuihin tuomioihin – metsästyskiellot hiertävät

Suomen rikoshistorian laajin salametsästys­vyyhti saattaa päätyä korkeimman oikeuden käsittelyyn.

16:03

Pohjois-Savossa paljastunut Suomen suurin salametsästysvyyhti saattaa päätyä korkeimman oikeuden käsittelyyn.

Rikokset tapahtuivat pääosin Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Vyyhdissä salametsästettiin suurpetoja ja rauhoitettuja lintuja. Hovioikeudessa tuomion sai 24 miestä.

Valituslupaa korkeimmalta oikeudelta ovat hakeneet syyttäjä ja kolme tuomion saanutta miestä.

Syyttäjä hakee valituslupaa, jotta pääosin törkeitä metsästysrikoksia koskevasta asiasta saataisiin ennakkopäätös.

Aluesyyttäjä Riku-Olli Paukkeri kertoo, että suurin yksittäinen peruste on metsästyskieltojen pituus.

– Metsästyskiellot eivät olleet hovioikeuden tuomion jälkeenkään riittävän pitkiä.

Hovioikeus pidensi käräjäoikeuden määräämiä metsästyskieltoja. Niitä määrättiin 20:lle miehelle, ja ne ovat pituudeltaan 3,5 vuodesta 7,5 vuoteen.

Metsästyskiellot ovat olleet voimassa muutoksenhausta huolimatta.

Syyttäjän mukaan korkeimman oikeuden tulisi myös arvioida, onko rauhoitetun ahman ampuminen törkeä metsästysrikos. Hovioikeus tuomitsi ahman ampumisen perusmuotoisena metsästysrikoksena.

Tuomitun mielestä metsästyskielto vaikuttaa koirien arvoon

Myös kaksi törkeästä metsästysrikoksesta tuomittua miestä pyytää metsästyskieltojen uudelleen arvioimista.

Heidän mukaansa metsästyskiellot pitäisi perua kokonaan tai vaihtoehtoisesti lyhentää. Heidän mielestään kiellossa pitäisi ottaa huomioon aika, jolloin poliisi otti ampuma-aseet haltuun rikostutkinnan ajaksi.

Molemmat pyytävät myös tuomioidensa kumoamista.

Toinen heistä kertoo olleensa metsästämässä muiden miesten kanssa kettua. Miehen mukaan hänelle ei koskaan kerrottu, että kyseessä olikin suden salametsästys.

Hovioikeus määräsi hänelle syyttäjän vaatiman viiden vuoden metsästyskiellon.

Toinen miehistä pyytää tuomion kumoamista useaan perusteeseen vedoten. Hänen mukaansa muiden metsästäjien kertomukset olivat epäluotettavia ja esitutkinta oli puutteellista.

Hän toivoo metsästyskiellon kumoamista myös sen vuoksi, että hänellä on useita metsästyskäyttöön hankittuja koiria.

Koska niitä ei voi kiellon vuoksi käyttää metsästykseen, ovat koirat menettäneet hänen mielestään tuhansien eurojen arvonsa. Samaan aikaan metsästyskoirien ylläpidosta koituu hänelle yhä kustannuksia.

Lisäksi metsästyskiellolla on ollut vaikutuksia hänen sosiaalisiin suhteisiinsa.

Syyttäjä vaati miehelle kahdeksan vuoden metsästyskieltoa, mutta hovioikeus määräsi metsästyskiellon pituudeksi viisi vuotta ja kuusi kuukautta.

Joutsenten ampumisesta tuli taloudellinen taakka

Kolmas mies pyytää korkeinta oikeutta alentamaan korvausta, jonka hän joutuu maksamaan viiden laulujoutsenen salametsästyksestä.

Ympäristöministeriö alensi laulujoutsenen arvoa vuosi sitten kesällä. Aiemmin yhdestä ammutusta joutsenesta piti maksaa 2 018 euroa, ja muutoksen jälkeen 203 euroa.

Miehen mukaan isolla korvauksella on ollut suuri merkitys hänen taloudelliselle tilanteelleen. Hän pyytää korvauksen alentamista nykyisen asetuksen mukaiseksi, jolloin maksettavaa jäisi 1 015 euroa.

Sen hän maksaisi yhteisvastuullisesti toisen joutsenten ampumiseen osallistuneen miehen kanssa.

Syyttäjä vaati miehelle yhdeksän vuoden metsästyskieltoa. Hovioikeus määräsi miehen metsästyskiellon pituudeksi viisi vuotta.

Aiheesta kirjoitti ensin Savon Sanomat.