Syyllistyikö suojelupoliisi rikokseen Venäjän vakoilun torjunnassa? Tämä tiedetään supo-käräjien taustoista

Suomen historian laajimman suojelupoliisiin liittyvän rikosvyyhdin käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina.

Ylen tietojen mukaan tapauksessa on pääasiallisesti kyse siitä, että suojelupoliisin (supo) vastavakoiluosasto käytti vuosien ajan eläkkeelle jääneitä entisiä supolaisia tietolähdetoiminnassaan. Epäilty rikos tapahtui siinä, ettei eläkeläisillä siviilihenkilöinä olisi saanut enää olla pääsyä supon salassa pidettäviin tietoihin.

Vastavakoilulla tarkoitetaan vieraiden valtioiden vakoilun torjuntaa, tässä tapauksessa Venäjän.

Ylen tietojen mukaan kenenkään syytetyn ei epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi, vaan kyse on siitä, ovatko supon toimintatavat olleet laillisia.

Valtakunnansyyttäjän toimisto nosti syytteet seitsemää supon entistä tai nykyistä työntekijää vastaan, heidän joukossaan viraston entinen päällikkö Antti Pelttari.

Kuutta syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, yhtä tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Heistä neljää syytetään myös virkarikoksista.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2012–2024. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Vakavat rikossyytteet

Turvallisuussalaisuuden paljastamisessa on kyse esimerkiksi Suomen turvallisuuden kannalta hyvin kriittisen tiedon julkistamisesta, välittämisestä tai luovuttamisesta. Se lukeutuu maanpetosrikoksiin.

Lähtökohtaisesti teosta tuomitaan vankeutta.

Osaa syytetyistä epäiltiin esitutkinnassa useammista rikoksista, mutta syyttäjä teki asiassa monia syyttämättäjättämispäätöksiä.

Syytteiden tarkempi sisältö paljastunee perjantaina, kun oikeudenkäynti alkaa.

Aiemmin julkiseksi tulleista syyttäjättämispäätöksistä käy ilmi, että syyttäjän epäilyn mukaan supossa työskennelleet henkilöt esimerkiksi ulkoistivat lain mukaan supolle kuuluvaa ja poliisivaltuuksia edellyttävää tarkkailua ja teknistä katselua siviilihenkilölle.

Lisäksi tutkinnassa epäiltiin, että ainakin yhdellä siviilillä oli valvomaton pääsy supon tietojärjestelmiin, kassakaappeihin, salaisiin tarkkailupisteisiin ja niissä sijainneisiin materiaaleihin sekä siviilitiedustelussa käytettävän teknisen katselun laitteisiin ja materiaaleihin.

Yle kertoo syytettyjen nimet, koska tapauksella on suurta yhteiskunnallista merkitystä, he ovat olleet merkittävässä asemassa suojelupoliisissa ja heitä syytetään vakavista rikoksista.

Tietomurto eläkeläisen tietokoneelle

Ylen tiedossa on ainakin kaksi entistä supon etsivää, jotka hankkivat tietoja Venäjän vakoilusta ja raportoivat supolle vielä vuosia eläköitymisensä jälkeen. Ylen tietojen mukaan he ovat Juhani Hakala ja Veikko Palko.

Tutkinnassa Suomen viranomaisille selvisi, että erään supolle työskennelleen eläkeläisen laitteeseen oli tehty tietomurto, jonka vuoksi salassa pidettäviä tietoja oli paljastunut ulkopuolisille. Syyttäjä ei ole vahvistanut, kenen laitteelle tietomurto tehtiin, mutta Ylen tietojen mukaan kohteena oli Hakalan tietokone.

Elokuussa 2023 Venäjän valtiontelevision Rossija-kanavalla esitettiin ohjelma, jossa väitetysti paljastettiin Suomen ”vakoojia”. Yksi ohjelmassa mainituista henkilöistä oli Hakala. Suomen viranomaisten rikostutkinta supon toiminnasta alkoi joitain kuukausia ohjelman jälkeen.

Esitutkinnassa selvitettiin myös supon entisen ylietsivän Veikko Palkon toimintaa, mutta Ylen tiedossa ei ole, että Palkoa olisi epäilty rikoksesta. Yle kertoi Palkon taustoista lokakuussa 2025.

Helsingin Sanomien mukaan Palko sai vuonna 2014 yli 60 miljoonan euron Eurojackpot-voiton, josta käytti miljoonia euroja supon hyväksi.

Veikko Palko kuoli huhtikuussa 2024, jolloin supoon kohdistuva epäily oli esitutkinnassa.

Oliko toiminta ”maan tapa”?

Ylen tietojen mukaan perjantaina alkavassa oikeudenkäynnissä yksi keskeisiä kysymyksiä on, kenellä tai keillä syytetyistä oli vastuu tietolähdetoiminnasta, miten paljon kukin sen järjestelyistä tiesi ja olisiko asiaan pitänyt puuttua.

Juhani Hakalaa lukuun ottamatta kaikki syytetyt ovat toimineet vähintään ylitarkastajina, mikä vastaa ylikomisariota eli poliisin päällystövirkaa.

Syyttäjän näkemyksen mukaan siviilihenkilöiden eli eläkeläisten käyttäminen tietolähdetoiminnassa oli supossa ”maan tapa”. Tämä käy ilmi esimerkiksi syyttämättäjättämispäätöksistä.

Eräässä syyttämättäjättämispäätöksessä kerrotaan, että kahden supo-pomon välisen viestittelyn perusteella ”siviilihenkilöllä” oli jo pitkään ollut tietolähteitä, joilta saatuja tietoja tämä oli raportoinut suojelupoliisille.

Oikeudenkäynti on ainakin joiltain osin julkinen, mutta todennäköisesti se käydään pääasiassa suljetuin ovin.

Helsingin käräjäoikeus tiedotti torstaina, että neljän syytetyn kohdalla osa syytteistä käsitellään myöhemmin erillisessä tunnustamisoikeudenkäynnissä. Ylen tiedossa ei ole, keistä syytetyistä ja mistä syytteistä on kyse.

Kuuntele myös:

Politiikkaradio käsitteli supo-rikostutkintaa 9. kesäkuuta 2025: