Supon etsivä säilytti tulenarkoja tietoja kotonaan vaimonsa näkyvissä: ”Häntä ei kiinnosta nämä asiat”

Salaista tiedonhankintaa suojelupoliisille (supo) tehneen eläkeläismiehen vaimolla oli vapaa pääsy tietolähdetietoihin.

Tämä käy ilmi supoon kohdistuneen rikostutkinnan osittain julkiseksi tulleesta esitutkintapöytäkirjasta. Tutkinnan perusteella piirtyy kuva, miten suposta vuonna 2012 eläköitynyt tutkija Juhani Hakala jatkoi tietolähteidensä tapaamista ja supolle raportointia vuoteen 2024 asti.

Esitutkinnassa keskusrikospoliisi (KRP) selvitti Hakalan muun muassa raportoineen tietolähteiltä saamiaan tietoja supolle avoimen verkon kautta sähköpostitililtään, jonka osoite oli tunnistettava. Käräjäoikeudessa selvisi, että osoite oli yhdistettävissä hänen nimeensä.

Poliisin mukaan Hakala käytti sähköpostia tietokoneella, jossa oli ainoastaan hänen vaimonsa käyttäjäprofiili. Sähköpostin käyttäjätunnus ja salasana oli kirjoitettuna paperilapulle tietokoneen viereen.

Poliisin laite-etsinnässä selvisi, että Hakalan vaimo oli esimerkiksi lähettänyt kuvakaappauksia sähköpostiin tehdyistä epäilyttävistä kirjautumisista.

– Näin ollen vaimolla on ollut valvomaton pääsy sähköpostiin, joka on sisältänyt tietolähdetoimintaan liittyvää raportointia, poliisi toteaa tutkintapöytäkirjassa.

Hakalan henkilöllisyys on salattu pöytäkirjassa, mutta Yle on voinut vahvistaa sen muista lähteistä sekä esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa esille tulleiden yksityiskohtien avulla.

Käräjäoikeudessa Hakala on syytteessä tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Yle kertoo Hakalan ja muiden supo-jutussa syytettyjen nimet, koska tapauksella on suurta yhteiskunnallista merkitystä, he ovat olleet merkittävässä asemassa suojelupoliisissa ja heitä syytetään vakavista rikoksista. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen lukeutuu maanpetosrikoksiin ja siitä voi saada enintään neljän vuoden vankeusrangaistuksen.

Salaisia papereita vaimon nähtävillä

Juhani Hakala oli toiminut supossa vuodesta 1977 lähtien muun muassa etsivänä ja tutkijana.

Esitutkinnan perusteella Hakala jatkoi vuonna 2012 tapahtuneen eläköitymisensä jälkeen työtään supolle. Hän tapasi samoja tietolähteitä kuin virassa ollessaan ja toimitti heiltä saamaansa tietoa supolle.

Poliisin mukaan Hakalalle, kuten myös toiselle supolle työskennelleelle eläkeläiselle Veikko Palkolle, maksettiin vastoin määräyksiä verovapaita kulukorvauksia tai palkkioita.

Poliisi teki tutkinnan aikana Hakalan asuntoon kotietsinnän. Sen yhteydessä havaittiin, että Hakala säilytti avoimesti kotonaan supolta saamiaan asiakirjoja. Ne sisälsivät esimerkiksi kysymyksiä, joita supo toivoi Hakalan tietolähteilleen esittävän. Papereissa oli kirjattuna myös tietolähteiden kertomuksia.

Näihinkin tietoihin Hakalan vaimolla oli kotona valvomaton pääsy.

Esitutkinnassa selvisi lisäksi, että Juhani Hakala oli hoitanut tietolähdetoimintaa myös henkilökohtaisen puhelimensa kautta.

Poliisin mukaan puutteellinen tietoturvallisuus vaaransi sekä tietolähteiden että myös mahdollisesti Hakalan oman turvallisuuden.

Riskit kävivät lopulta toteen, kun Hakalan sähköpostiin kohdistui tietomurto. Sen seurauksena tietoja paljastui vieraalle valtiolle, joka Ylen tietojen mukaan on Venäjä.

Poliisille muodostui käsitys, että sähköpostitilin sanasana oli ollut hyökkääjän tiedossa. Varmuutta siitä, milloin tilille oli murtauduttu ensimmäisen kerran, ei tutkinnassa saatu.

”Näkisinpä sen päivän, että vaimoni niitä lukisi”

Juhani Hakala kiisti esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen. Hän toi näkemyksensä napakasti esiin heti ensimmäisessä kuulustelussa keväällä 2024.

– Ensiksi haluan sanoa, että kiistän ehdottomasti ja jyrkästi kaikki nämä syytteet. Niissä ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Henkilö, joka on tehnyt päätöksiä syytteistä, ei ymmärrä ammattia. Tämä on minun käsitykseni.

Poliisi kysyi Hakalalta asiakirjoista, jotka olivat esillä hänen kotonaan ja joihin hänen vaimollaan oli vapaa pääsy.

– Kyllä, näin on. Mutta näkisinpä sen päivän, että vaimoni lukisi niitä. Häntä ei kiinnosta nämä asiat, Hakala vastasi.

Kotietsinnässä poliisi takavarikoi kaksi tietokonetta. Hakalan mukaan ne kuuluivat hänen vaimolleen, mutta hän sai itsekin käyttää niitä. Hakalan vastauksen perusteella hänen vaimollaan oli ainakin teoriassa pääsy hänen sähköpostiinsa.

– Mutta ei hän käyttänyt sähköpostiani. Hän ei muistaakseni tiedä salasanaani sähköpostiin.

Poliisi ei epäillyt vaimoa rikoksesta.

”Melkoinen tumpula”

Tietomurron jälkeen sähköpostissa olleita tietoja tallennettiin Hakalan mukaan muistitikulle supon pyynnöstä. Kotietsinnässä tikku löytyi Hakalan makuuhuoneen yöpöydän laatikosta. Tikku oli salaamaton ja sen kanssa samassa laatikossa olivat ohjeet, joilla muistitikulla olevan sähköpostilaatikon sai avattua.

Muistitikku sisälsi poliisin mukaan suuren määrän arkaluontoisia tiedostoja.

Hakala kertoi, ettei supo ohjeistanut häntä tikun säilyttämisessä. Hän ei kertomansa mukaan muutenkaan saanut supolta erityistä ohjeistusta siitä, miten tietoja olisi turvallista käsitellä omilla laitteilla.

– Sellaisia ohjeita sieltä on kyllä tullut siinä heti alussa, että ethän sitten säilytä näitä. Olen sanonut, että säilytän muistiinpanojani. En ole vastannut muuta. Katson, että minulla oli silloin ja on nytkin oikeus säilyttää muistiinpanoni. Olipa ne missä muodossa hyvänsä.

Hakala luonnehti kuulusteluissa olevansa ”melkoinen tumpula” tietokoneen ja älypuhelimen kanssa. Hän ei kertomansa mukaan osannut esimerkiksi siirtää yhteystietoja vanhasta puhelimesta uuteen.

– Näin kovan vaivan ja kirjoitin kaiken ylös.

Supon entinen vastavakoiluosaston päällikkö Pertti Haaksluoto kertoi kuulusteluissa, että supossa yritettiin puuttua Hakalan toimintatapoihin tarjoamalla esimerkiksi supon omia laitteita Hakalan käyttöön. Haaksluodon mukaan Hakala kuitenkin kieltäytyi tästä.

Raskaita syytteitä

Esitutkinnassa Juhani Hakala kiisti, että olisi eläkkeellä tehnyt viranomaisille kuuluvia tehtäviä. Hän sanoi tunteneensa tietolähteensä ja kuvaili näiden jatkaneen keskusteluja hänen kanssaan ”hyvää hyvyyttään”.

Aloite tietolähdetoiminnan jatkamiseen oli Hakalan mukaan tullut supon vastavakoiluosastolta noin vuosi hänen eläköitymisensä jälkeen. Hänen mukaansa järjestelystä tiesivät useat vastavakoiluosaston päälliköt.

– Silloin tällöin puhelimella soitettiin ja kerrottiin avoimesti, että mitä halutaan. Tai tavattiin kaupungilla tai autossa ja kerrottiin, että tämmöistä halutaan ja silloin tällöin tuli joku paperikin, että tämmöistä halutaan. Ilman mitään salaisia leimoja tai päivämääriä, että voitko kysyä tällaista ja tällaista.

Hakalan mukaan näitä pyyntöjä esitti Pertti Haaksluoto, useimmiten suusanallisesti.

Myös Haaksluoto oli tutkinnassa rikoksesta epäiltynä. Käräjäoikeudessa häntä syytetään muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Haaksluoto eläköityi suposta sen jälkeen, kun rikostutkinta alkoi.

Esitutkinnassa Haaksluoto kertoi pyytäneensä Hakalaa jatkamaan yhteydenpitoa tietolähteisiin. Haaksluodon mukaan hän ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta antanut varsinaisia tehtäviä, vaan Hakala tiesi, mitä tarvitaan. Haaksluodon mukaan hän sopi, että Hakala oli yhteydessä nimenomaan häneen.

Supoon kohdistuva esitutkinta alkoi vuonna 2024 sen jälkeen, kun tiedusteluvalvontavaltuutettu oli ilmoittanut supon toiminnasta valtakunnansyyttäjän toimistolle.

Hakalan ja Haaksluodon lisäksi laajassa supo-jutussa syytettyinä on viisi supon entistä tai nykyistä työntekijää. Käräjäoikeus alkoi käsitellä Hakalan, supon entisen päällikön Antti Pelttarin ja ylitarkastaja Marja Snellmanin syytteitä viime perjantaina. He kiistävät syytteet. Haaksluodon ja kolmen muun syytetyn syytteitä käsitellään tunnustamisoikeudenkäynneissä.

Kenenkään syytetyn ei epäillä toimineen vieraan valtion hyväksi.