Suomi tavoittelee Euroopan ykkössijaa akkuteollisuudessa – massatuotannon sijaan panos korkean jalostusarvon tuotteisiin

Suomen uusi akkustrategia tähyää korkeimpien jalostusarvojen tuotteisiin. Strategia on laadittu nyt alan itsensä toimesta, ei valtio­johtoisesti.

17:37

Suomi tavoittelee Euroopan kärkipaikkaa akkuteknologiassa ja akkujen materiaaleissa. Tavoite on kirjattu Suomen akkustrategian tuoreeseen päivitykseen.

Maan ensimmäinen akkustrategia valmistui vuonna 2021 silloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla. Nyt tehty päivitys on tullut suoraan teollisuudelta, alan etujärjestö Akkuteollisuus ry:n johtamana.

Strategian uusimiseen pakotti nopeasti mullistunut maailmantilanne: Kiinan kasvava etumatka, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja sota Ukrainassa.

– Edellinen strategia tehtiin ihan erilaiseen maailmanaikaan. Meidän täytyy keskittyä niihin vahvuuksiin, joita meillä on ja joissa meillä on eniten voitettavaa kansainvälisesti, sanoo Akkuteollisuuden toimitusjohtaja Pia Vilenius.

Uudessa strategiassa nousevat esiin huoltovarmuus ja teollisuuden kriisinsietokyky. Käytännössä tämä tarkoittaa puolustussektorin akkuja, raaka-aineiden saatavuutta sekä energia- ja akkujärjestelmien toimintavarmuutta.

Akkuteollisuuden mukaan Suomen valtteja ovat mineraaliosaaminen, mineraalien jalostus ja kiertotalous.

Ei akkukennojen massatuotantoa, vaan erikoisosaamista

Strategia julkistettiin Pohjois-Euroopan suurimmassa kaivannais- ja mineraalikemian tapahtumassa Kokkola Material Weekillä tiistaina.

Paikka ei ollut sattumaa, sillä Kokkolassa toimii useita alan avainyrityksiä.

Mitä strategia tarkoittaa niiden kannalta?

– Yksi keskeinen havainto oli se, ettei pelkkä tutkimus ja tuotekehitys riitä. Pitää luoda polkuja, jotta niistä saadaan yrityksille vientituotteita ja kasvua, Vilenius sanoo.

Strategiassa todetaan suoraan, ettei Suomen kannata tavoitella akkukennojen suurivolyymista massatuotantoa. Lähtökohtana on vahvistaa nykyistä katodimateriaalien ketjua ja kasvattaa Suomessa syntyvää jalostusarvoa.

Kokkolassa Umicore otti viime vuonna käyttöön toisen pCAM-linjansa ja suunnittelee uutta tehdasta.

Kotkaan puolestaan rakennetaan kiinalais-suomalaista katodimateriaalitehdasta.

Seuraava kasvualue ovat anodimateriaalit, joiden laajamittainen valmistus toistaiseksi puuttuu Suomesta.

Työkoneita ja älykkäitä energiavarastoja

Vileniuksen mukaan Suomen kannattaa pyrkiä mahdollisimman korkealle jalostusketjussa.

Strategiaan on nyt tuotu mukaan myös sovellukset, järjestelmät ja digitaaliset palvelut. Tavoitteena on yhdistää akut, sähköistyminen, ohjelmistot ja data kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi.

Sovellusalueista korostuvat erityisesti liikkuvat työkoneet, mikroakut sekä älykkäät energiavarastot ja -järjestelmät.

Alan tavoitteena on luoda Suomeen toimintaympäristö, jossa investoinnit etenevät nykyistä nopeammin, lainsäädäntö tukee kasvua ja rahoitusta on tarjolla.

Lainsäädännöltä Vilenius kaipaa ennen kaikkea ennakoitavuutta.

– Euroopassa on keskitytty tekemään vain lisää lainsäädäntöä, jota muutetaan jatkuvasti niin, etteivät yritykset pysty ennakoimaan. Kiinassa on yhteinen suunta, ja se on heidän etunsa.

Pia Vileniuksen mukaan ensimmäisen akkustrategian ongelmana oli se, että sen toteutus jäi puolitiehen eikä työtä seurattu riittävästi.

Nyt toimille on määritelty selkeä järjestys ja aikataulut, jotta tavoitteet saavutetaan.