YK:ssa eletään jännittäviä aikoja.
Järjestö valitsee vuoden loppuun mennessä uuden, kymmenennen pääsihteerin. Haussa on henkilö, jonka pitäisi pystyä johtamaan järjestöä aikana, jolloin YK:n arvovaltaa kyseenalaistetaan ja järjestön budjetti pienenee.
Suomen kannalta vielä tätäkin merkittävämpää lienee se, että Suomi hakee neljättä kertaa vaihtuvaa paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa kaudelle 2029–2030.
Kaiken tämän keskelle on matkannut Janne Taalas. Hän aloitti marraskuussa uudessa tehtävässään Suomen YK-suurlähettiläänä New Yorkissa.
Tavoitteena on saada Suomi YK:n ytimeen pöytiin, joissa maailman turvallisuudesta ja järjestyksestä ainakin yritetään sopia.
– Kyllähän se täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että Suomen mahdollinen turvallisuusneuvoston jäsenyys on se, mikä saa lähtemään, hän sanoo.
Edellisellä kerralla Suomen turvallisuusneuvostokampanja epäonnistui, joten nyt jotain täytyy tehdä toisin.
Turvallisuusneuvostoon pyrkivät maat hankkivat tukea tapaamalla maita kahdenkeskisesti. Lupaus äänestä ei vielä sido jäsenmaita mihinkään, vaan äänen voi antaa sille, jonka puhe vakuuttaa eniten.
Käytännössä Taalaksen kalenterista tulee vuosiksi eteenpäin yksi pitkä tapaamislista.
Kampanjan aikana Suomen tulee näkyä laajasti YK:n kokouksissa ja tilaisuuksissa, Taalas sanoo. Kaikkein tehokkain keino äänten saamiseen ovat kahdenväliset tapaamiset YK:n 192 muun jäsenmaan pysyvän edustajan kanssa.
– Pyrin istumaan kaikkien kanssa alas ja kuuntelemaan heidän näkemyksiään ja toiveitaan sekä muistutan mahdollisesta tukilupauksesta tai pyydän heidän tukeaan.
”Emme voi katsoa, kun maailma menee vinoon”
YK:n yleiskokous valitsee vuosittain viisi vaihtuvaa jäsentä kahden vuoden kaudelle turvallisuusneuvostoon.
Jäsenyys antaa valtioille vaikutusvaltaa ja erityisen aseman kansainvälisessä politiikassa. Turvallisuusneuvosto on YK:n tärkein päätöksentekijä, ja päätökset koskevat kaikkia jäsenmaita.
Edelliskerralla Suomi keskittyi kampanjassaan vakuuttamaan muille maille, mitä Suomi tekisi koko YK:n hyväksi. Nyt tapaamisten viesti tulisi Taalaksen mukaan räätälöidä siten, että Suomea äänestävät maat tietävät, miten ne hyötyvät siitä, että juuri Suomi istuu turvallisuusneuvostossa.
– Se pitää esittää sillä tavalla, että tukekaa meitä, koska tässä on se, mikä on teille hyödyksi.
YK:ta on arvosteltu siitä, että turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen veto-oikeus vaikeuttaa suurten päätösten tekemistä. Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina ja Venäjä pystyvät yksin estämään veto-oikeudella päätöksiä, vaikka kaikki muut maat kannattaisivat niitä.
Tänä vuonna vetoa on käytetty yhteensä viisi kertaa: Venäjä kolmesti ja Kiina kahdesti. Viimeisimpänä lokakuussa Venäjä torppasi Yhdysvaltain laatimaan Länsi-Saharaa koskevaan päätöslauselmaan.
Samaan aikaan käynnissä on maailmanjärjestyksen murros, joka ohjaa valtioita pois monenvälisestä yhteistyöstä ja kohti vallan keskittymistä suurvalloille.
Pystyisikö Suomi siis oikeasti vaikuttamaan, vaikka se pääsisikin turvallisuusneuvostoon?
– Pystyy. Emme me voi syödä popcornia ja katsoa, kun maailma menee vinoon. Olen sitä mieltä, että suomalaiset pystyvät vaikuttamaan, sillä meillä on ideoita ja ratkaisuja, Taalas sanoo.
Mikä viimeksi epäonnistui?
Suomi on hakenut vaihtuvaa paikkaa turvallisuusneuvostossa kolme kertaa aiemmin.
Kahdesti, vuosina 1968 ja 1988 kampanjat onnistuivat, mutta edellisellä kerralla vuonna 2012 Suomi jäi rannalle, vaikka hankkeeseen panostettiin isosti.
– Joka aamu tämä on ollut mielessä, kun on herännyt, ja joka ilta, kun on mennyt nukkumaan, on tätä ajateltu, silloinen Suomen YK-suurlähettiläs Jarmo Viinanen kertoi äänestystä edeltävinä hetkinä Ylelle.
Syitä kampanjan kariutumiselle on esitetty useita.
Yleisesti hyväksytyin, joskin myös haastettu selitys epäonnistumiselle on se, että Suomi lähti kisaan väärällä asenteella.
Kansainvälisen rauhaninstituutin IPI:n selvityksessä nousi esiin ”pohjoismainen besserwisseröinti”. Presidentti Sauli Niinistön mukaan Pohjoismaiden on nähty tuputtavan maailmalla omia hyvinvointimallejaan liiallisella ylemmyydentunteella.
Suomen silloista vaalikampanjaa johtanut Pasi Patokallio puolestaan kirjoitti Kanava-lehdessä vuonna 2020, että Suomi sortui omahyväisyyteen: valtaosa YK:n jäsenistä ei jaa Suomen edistämiä pohjoismaisia arvoja siinä määrin kuin Suomessa toivottiin, Patokallio kirjoitti.
Taalas myöntää ymmärtävänsä Patokallion näkökulman.
– Vähän siinä mielessä korkeaotsaisesti ajattelimme, että mitä me tuomme YK:lle.
Videolla Janne Taalas kertoo, mitä pitää tehdä, jotta Suomi saadaan YK:n tuvallisuusneuvostoon.
”Kannattaa miettiä, kuinka paljon leikkaa”
Perussuomalaiset julkaisi lokakuussa ensi vaalikauden sopeutuslistansa, jonka mukaan puolue haluaisi lakkauttaa kehitysyhteistyön käytännössä kokonaan.
Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta ohjataan YK:n järjestöjen, esimerkiksi UNICEFin kautta.
Taalaksen mukaan erityisesti suurten länsimaiden, kuten Britannian ja Yhdysvaltojen rahoitus YK:lle ja sen alaisille järjestöille on jo rajussa laskussa.
– Se tarkoittaa sitä, että ne, jotka edelleen rahoittavat, pystyvät ihan toisella tavalla ohjaamaan, mihin resurssit menevät.
Taalas korostaa olevansa virkamies. Päätökset rahoituksen tasosta kuuluvat poliitikoille. Taalaksen argumentti kuitenkin on, että YK:lle ohjaamallaan rahalla Suomen on mahdollista saada aikaisempaa enemmän vaikutusvaltaa.
– Kannattaa miettiä, kuinka paljon leikkaa, koska rahoittajat pystyvät ohjaamaan järjestöjen toimintaa paljon tehokkaammin.
Viktor Orbánista seuraava pääsihteeri?
Uuden pääsihteerin valinta on Taalaksen mukaan YK:n ”poliittisesti merkittävin kysymys tällä hetkellä”.
YK:n johdon ja useiden jäsenmaiden mielestä seuraavan pääsihteerin pitäisi olla nainen. Epävirallisesti on esitetty myös, että uusi pääsihteeri tulisi nimetä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellisesta ryhmästä.
Yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journal kertoi aiemmin, että Yhdysvaltain hallinto ajaisi pääsihteeriksi Unkarin entistä pääministeriä Viktor Orbánia. Lehden tietojen mukaan Venäjä ja Kiina tukevat ehdotusta.
Taalaksen mukaan huhu ei ole uusi. Hän kertoo kuulleensa Orbánin nimen mahdollisena YK:n tulevana pääsihteerinä ensi kertaa melkein kolme vuotta sitten.
– Ryhdyn New Yorkissa selvittämään, onko kyseessä vakava asia vai otsikko pääsihteerivaalihuhumyllyssä. En ihan purematta niele ajatusta.
Turvallisuusneuvoston rooli korostuu tässäkin. Vaikka virallisesti pääsihteerin nimittää YK:n yleiskokous, äänestys pidetään turvallisuusneuvoston suosittelemasta ehdokkaasta.
Lupaus kollegoille
Suomen pääsystä turvallisuusneuvostoon äänestetään vuonna 2028. Kilpailuasema on periaatteessa toistoa neljäntoista vuoden takaisesta.
Tuolloin Suomi hävisi toisella äänestyskierroksella Luxemburgille äänin 131–62. Toinen Länsi-Euroopan ja muiden valtioiden maaryhmän vapaana ollut paikka meni Australialle.
IPI:n selvityksen mukaan jo kilpailun lähtöasetelma oli Suomelle hankala: vastassa oli kokonainen manner, Australia, ja samaan aikaan yksi EU:n pienemmistä maista, Luxemburg.
Taalas näkee, että erityisesti pientä valtiota vastaan kisaaminen oli Suomella vaikeaa. Pienintä ehdokasmaata äänestämällä muut valtiot voivat vahvistaa myös omaa asemaansa tulevaisuuden hakukierroksilla, hän selittää.
– Jos meitä pienempi maa on kilpailijamme, niin silloin meiltä menee se keskeisin kilpailuetu, että katsokaa, kuinka pieni maa hoitaa asiat hyvin.
Nyt Suomen kanssa paikkaa hakee jälleen Australia, mutta tällä hetkellä kisassa ei ole muita.
Taalas sanoo, että edessä on ”clean slate”, eli paikkoja on tarjolla yhtä paljon kuin hakijoita. Hommaan ei voi kuitenkaan lähteä liian rennosti. Töitä täytyy tehdä ja Suomen pitää osoittaa jäsenmaille, että se haluaa päästä turvallisuusneuvostoon, Taalas painottaa.
Hän sanoo olevansa ”varovaisen optimistinen” Suomen mahdollisuuksista.
– Lupasin kollegoille, että menee paremmin kuin viimeksi.
Source: Yle · Pyry Dementjeff
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira