Suomi on EU:n ainoa maa, jossa on kanadanmajavaa – nyt vieraslaji yritetään hävittää alue kerrallaan

Järven rantakasvillisuudessa näkyy vesirajaan vieviä polkuja. Rantaviivalla on kasa mutaa, puukeppejä ja risuja: majava on rakentanut siihen pesän.

Suomessa elää kaksi majavalajia. Keski-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula kertoo, että tämän pesänrakentajan lajin voi päätellä alueen perusteella.

– Tällä hetkellä käsitys on se, että Keski-Suomessa elää vain kanadanmajavia.

Kanadanmajava tuotiin Pohjois-Amerikasta Suomeen noin sata vuotta sitten, ja se on levinnyt lähes koko maahan. Kanadanmajava lisättiin EU:n haitallisten vieraslajien listalle kesällä 2025.

Se tarkoittaa, että lajin leviämistä Suomessa täytyy rajoittaa aktiivisesti. Suomi on ainoa EU-maa, jossa elää kanadanmajavia.

Alkuperäinen euroopanmajava on harvalukuinen ja silmälläpidettävä laji. Euroopanmajavia on eniten Etelä-Suomen lounaisosissa ja Länsi-Lapissa.

”Majavantappovyöhyke” Tampereelta Seinäjoelle

Suomen riistakeskus on tehnyt Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston kanssa majavakannan hoitosuunnitelman.

– Tarkoitus on vähitellen poistaa kanadanmajava Suomesta ja antaa tilaa euroopanmajavalle, Kursula sanoo.

Suunnitelmassa maan lounaisosaan on määritelty kaksi vyöhykettä, joilla tehostetaan kanadanmajavan metsästystä.

Alueet noudattavat riistanhoitoyhdistysten rajoja.

Ensin kanadanmajava hävitetään kokonaan poistovyöhykkeeltä, joka alkaa siltä alueelta, missä majavalajien esiintymisalueet kohtaavat.

Tampereelta Seinäjoelle ulottuva poistoalue on useita kymmeniä kilometrejä leveä.

Vähennysvyöhykkeellä kanadanmajavia metsästetään mahdollisimman paljon.

Kun poistovyöhyke on saatu tyhjäksi kanadanmajavista, metsästys lopetetaan ja vähennysvyöhykkeestä tulee uusi poistovyöhyke.

Näin haitallista vieraslajia vähennetään alue kerrallaan.

Majavajahtiin ympäri vuoden

Kanadanmajavan metsästystä säätelee jatkossa vieraslajilainsäädäntö.

EU-lainsäädäntö muuttuu elokuussa 2027. Sen jälkeen kanadanmajavan pyynti on sallittua ympäri vuoden, myös lisääntymisaikaan, ellei kansallinen lainsäädäntö rajoita sitä.

Kansallinen lainsäädäntö valmistuu vasta seuraavan hallituksen aikana.

Lainsäädäntöneuvos Karin Cederlöf maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että vieraslajilainsäädännön tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Laki sallii muun muassa metsästyslakia tehokkaammat pyyntikeinot.

– Keinoihin voi tulla jotain rajoituksia, koska edes vieraslajille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kun se tapetaan, Cederlöf sanoo.

Majavalajeja on luonnossa vaikea erottaa toisistaan. Ulkoiset erot näkyvät vain kallon ja hännän muodoissa.

– Lainsäädännössä on iso kysymys, miten varmistetaan, että jahdin kohteena on kanadanmajava eikä harvalukuinen euroopanmajava, sanoo Cederlöf.

Ennen metsästyksen aloittamista majavasta voidaan ottaa DNA-näyte. Luonnonvarakeskus selvittää lajin sylkinäytteestä, jonka saa tuoreesta syöntilastusta.

Vahinkojen torjunta helpottuu

Vahinkoja aiheuttavan yksilön voi poistaa nykyistä nopeammin, kun kanadanmajavan metsästys vapautuu.

Majavat rakentavat virtavesiin patoja ja saavat kotijärvensä tulvimaan.

– Veden nousu voi aiheuttaa ongelmia rantojen rakennuksille ja kaivoille. Tulva voi nousta myös teille ja rautateille, sanoo riistapäällikkö Kursula.

Kursula uskoo, ettei kanadanmajavaa saada kokonaan pois Suomesta.

– Kanadanmajavan hävittäminen vie vuosikymmeniä, koska lajin kanta on monin paikoin vahva, hän sanoo.