Suomi ei tunnista Venäjän queer-ihmisten hätää: ”Meitä ei pahoinpidelty tarpeeksi”

Aleksei Karatševski lähti puolisonsa kanssa pois Venäjältä huhtikuussa 2022. Suomesta he saivat turvapaikan vasta 3,5 vuoden odotuksen ja yhden kielteisen päätöksen jälkeen.

Maahanmuuttovirasto Migri totesi kielteisen päätöksen perusteluissa, ettei heitä uhannut Venäjällä vaara ja että he voisivat tarvittaessa kääntyä kotimaansa viranomaisten puoleen.

– Päätöksessä sanottiin, että voimme pyytää apua [Venäjän] poliisilta. Meitä ei ollut vainottu ja pahoinpidelty tarpeeksi usein. Koska olin elänyt avoimesti homona [Venäjällä], voisin jatkaa sitä eikä minun tarvitsisi pelätä turvallisuuteni puolesta, Karatševski kertoo.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat heikentyneet Venäjällä huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana. Viimeisimpänä toimenaan vuonna 2023 Venäjän korkein oikeus julisti seksuaali- ja suku­puoli­vähemmistöjä tukevan liikkeen ”ääriliikkeeksi”. Käytännössä kuka tahansa kyseiseen vähemmistöön kuuluva voidaan laskea ”ääriliikkeen” edustajaksi.

Venäjän rikoslain 282.2 pykälän mukaan äärijärjestön toimintaan osallistumisesta voi saada enintään kuuden vuoden ja sen toiminnan järjestämisestä jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen.

Tästä huolimatta Suomi antaa edelleen venäläisille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Rappukäytävään liimattiin varoituslappu

Vielä Venäjällä asuessaan Karatševski ja hänen miehensä matkustivat Portugaliin rekisteröidäkseen liittonsa virallisesti. Vuonna 2022 he hankkivat Suomen viisumit ja hakivat täältä turvapaikkaa muun muassa seksuaalivähemmistöön kuulumisen ja liikekannallepanon uhan perusteella.

Venäjällä pariskunta oli avoimesti yhdessä, ja siksi he Migrille kertomansa mukaan kohtasivat vaikeuksia: molempia pahoinpideltiin lukuisia kertoja ja irtisanottiin työpaikaltaan.

Yhtenä päivänä heidän asuntonsa ulko-oveen oli valkoisella maalilla kirjoitettu viesti, jossa luki ”Tämä paikka ei ole homoille”. Lisäksi rappukäytävään oli liimattu ilmoitus, jossa luki ”Hyvät naapurit! Tässä rapussa asuu sukupuolivapauksien kannattajia. Olkaa valppaina!!! Älkää jättäkö lapsia ilman valvontaa! Ilmoittakaa kaikista propagandatapauksista aluepoliisille. Poliisi on tietoinen asiasta.”

Odottaessaan Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstä Karatševski perusti Queer Asylum: Finland -järjestön, liittyi sen hallitukseen ja osallistui aktiivisesti myös poliittisten maahanmuuttajien oikeuksia ajavan FoReDi-järjestön toimintaan.

Pariskunta sai Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen tammikuussa 2025. Virasto katsoi, ettei Karatševskin ja hänen kumppaninsa turvallisuuteen kohdistunut riittävää uhkaa. Yle on nähnyt Migrin päätöksen.

Epätoivoon vaipumisen sijaan pariskunta päätti valittaa päätöksestä ja alkoi koota lisäaineistoa, jota kertyi noin sata sivua. Valitusta varten he löysivät asianajajan oikeusaputoimiston kautta. Oikeusapua voivat saada vähävaraiset turvapaikanhakijat.

Videolla Aleksei Karatševski kertoo, mitä kielteisen päätöksen jälkeen kannattaa tehdä ja miten Migrin haastatteluun voi valmistautua:

Haastattelu hakemuksen uudelleenkäsittelyä varten oli sovittu syyskuulle 2025. Muutamaa päivää aiemmin he kuitenkin saivat soiton asianajajaltaan, joka kertoi, että haastattelu peruutaan – Migri oli tehnyt myönteisen päätöksen.

Nyt Karatševski on perustanut toiminimen ja järjestää erilaisia tapahtumia, ja hänen puolisonsa työskentelee kokkina. Lisäksi Karatševski on mukana Ilja Jašinin ”Rauhanomainen Venäjä” -puolueen Suomen osaston hallituksessa.

”Merkityksetön henkilö Venäjän viranomaisten silmissä”

Yle kertoi heinäkuussa panseksuaalin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan aktivistin Vasili Marininin toisesta kielteisestä päätöksestä. Hänen maastapoistamisensa on keskeytetty valituksen käsittelyn ajaksi.

Migri piti Marininin kertomusta seksuaali-identiteetistään ja sen kehittymisestä ”suppeana ja ulkokohtaisena” ja pelkoa Venäjän viranomaisten vainosta pelkkiin oletuksiin perustuvana. Yle on tutustunut Migrin päätökseen.

Ennen Suomeen muuttoaan lokakuussa 2022 Marinin ei Venäjällä vallitsevien asenteiden vuoksi pystynyt puhumaan suuntautumisestaan avoimesti.

– En puhunut siitä kenellekään, koska sitä paheksuttiin kaikkialla – laissa, julkisuudessa ja yhteiskunnassa. Minua pelotti. Minun piti jatkuvasti varoa sanojani, ikään kuin naamioitua, jotta minut hyväksyttäisiin, Marinin kertoo.

Hänen mukaansa hän lähti Venäjältä sodanvastaisen kantansa ja maan politiikkaa kohtaan tuntemansa vastustuksen vuoksi. Suomen hän valitsi osittain siksi, että piti sitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteisenä maana.

Päätöksessään Migri myöntää, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on Venäjällä viime vuosina heikentynyt. Samalla se toteaa, ettei näihin vähemmistöihin kuuluminen itsessään riitä osoittamaan vainon vaaraa.

Migrin mukaan esimerkiksi aktivismi ja laaja näkyvyys sosiaalisessa mediassa voivat lisätä vainon riskiä. Sosiaalisen median näkyvyyttä arvioitaessa huomioidaan muun muassa julkaisujen tykkäysten ja kommenttien määrä. Migri katsoi kuitenkin, ettei Marinin ole Venäjän viranomaisille erityinen mielenkiinnon kohde, koska hänen julkaisunsa ovat saaneet vain vähän reaktioita.

Migrin päätösten perustelut vaikuttavat myös vaihtelevilta. Esimerkiksi Marininille antamassaan päätöksessä virasto piti hänen kertomustaan seksuaalisen identiteettinsä kehittymisestä ulkokohtaisena. Aleksei Karatševskille annetussa kielteisessä päätöksessä Migri puolestaan totesi, että ”seksuaalisen suuntautumisen kehittymiselle ei ole yhtä ainoaa polkua”.

Molempien hakijoiden päätöksissä oli myös kielioppivirheitä. Marininin mukaan hänen päätöksessään oli esimerkiksi kirjoitettu väärin järjestön nimi, jonka toimintaan hän oli osallistunut.

Vasili Marinin kertoo videolla päätöksessä olleista virheistä ja siitä, kuinka Migri perusteli arviotaan hänen seksuaalista suuntautumistaan koskevan kertomuksen riittämättömyydestä:

Marinin on joutunut keskeyttämään leipuri-kondiittorin opinnot terveysongelmiensa vuoksi. Hänen mukaansa ongelmat johtuivat kielteisen päätöksen aiheuttamasta stressistä.

Migrin lähteitä on pyydetty päivittämään

Suomessa toimivan venäjänkielisen HLBTQ+-järjestö Tema ry:n varapuheenjohtajan Aleksei Sytnikovin mukaan kielteisten päätösten jälkeen tulevat avunpyynnöt ovat lisääntyneet.

Tema ry, joka toimii suomalaisen ihmisoikeusjärjestö Seta ry:n alaisuudessa, on useaan otteeseen pyytänyt Migriä päivittämään lähteet, joihin virasto nojautuu arvioidessaan Venäjän turvallisuustilannetta.

Järjestö ei ole saanut tarkkaa vastausta siihen, tutkiiko Maahanmuuttovirasto ehdotettuja lähteitä. Uusimmat maatiedon lähteet, joihin virasto muun muassa nojautuu, ovat vuodelta 2025.

Myös Marininin tapausta koskevassa päätöksessä heinäkuulta 2026 tuoreimmat lähteet ovat vuodelta 2025.

Sytnikov huomauttaa, että ihmiset kääntyvät heidän ja muiden vastaavien järjestöjen puoleen usein liian myöhään. Apua ei haeta ensimmäisen turvapaikkahakemuksen laatimiseen, vaan vasta silloin, kun henkilöä uhkaa maastapoistaminen.

Migrin mukaan vuosittain vain noin viisi prosenttia turvapaikkapäätöksistä, joista on valitettu, palautuu uudelleen käsiteltäväksi.

Sytnikovin mukaan avunpyyntöjä tulee aalloittain. Suurin liikekannallepanoa paenneiden joukko saapui syyskuussa 2022. Avunpyyntöjä alkoi tulla vasta myöhemmin, kun Migri alkoi antaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä loppuvuodesta 2024 ja alkuvuodesta 2025.

Migrin Ylelle antamien tietojen mukaan virasto sai vuonna 2025 käsiteltyä valtaosan hakemusruuhkan aikana saapuneista hakemuksista. Tänä vuonna venäläisten turvapaikkahakemusten käsittelyajan mediaani on 3,5 kuukautta.

Migri kertoo, ettei se tilastoi turvapaikkahakemusten perusteita. Viraston mukaan ”voidaan kuitenkin yleisesti sanoa, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen on melko yleinen turvapaikkaperuste Venäjän kansalaisten hakemuksissa”.

Migrin tilastojen mukaan vuonna 2025 turvapaikkaa Suomesta haki 155 Venäjän kansalaista. Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä hakijoita oli 172.

Sytnikovin mukaan Tema ry ei ole samaa mieltä Migrin tavasta arvioida riskejä. Järjestö pitää virheellisenä oletusta, että queer-ihmiset voisivat elää Venäjällä turvallisesti, jos he eivät osallistu aktivismiin.

Jos Tema ry on eri mieltä Migrin päätöksestä, järjestö perehtyy tapaukseen itse. Jos järjestö arvioi, että henkilöä todella uhkaa vaara, se laatii tukikirjeen valituksen tueksi:

– Kerromme tukikirjeessä, että olemme perehtyneet tapaukseen ja katsomme Venäjän nykytilanteen perusteella, ettei henkilön ole turvallista palata sinne. Kuvaamme häntä uhkaavan todellisen vaaran ja pyydämme, että tapaus käsitellään uudelleen tai että tietyt seikat otetaan huomioon.

Myös Vasili Marinin sai Tema ry:ltä ja Queer Asylum: Finlandilta tukikirjeet toista valitustaan varten. Hän toivoo saavansa myönteisen päätöksen ja mahdollisuuden jatkaa elämäänsä Suomessa turvallisesti.