Suomenlahden drooni-isku | Ukraina etsii uusia kohteita Suomen­­lahdelta, ja se voi koitua Suomen ongelmaksi

Ukrainan tekemäksi epäilty isku venäläiseen sota-alukseen keskiviikkona Suomenlahdella toi sodan poikkeuksellisen lähelle Suomea.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoi iskeneensä keskiviikon vastaisena yönä venäläiseen ohjuskorvettiin lähellä Suursaarta. Puolustusministeriö vahvisti HS:lle aluksen räjähdyksen, mutta ei tekijää.

Aiemmin Suomelle kuulunut Suursaari sijaitsee vain noin 40 kilometrin päässä Kotkasta.

Helsingin yliopiston sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö pitää iskua osoituksena siitä, että Ukraina etsii nyt aktiivisesti uusia kohteita. Näin se pyrkii yllättämään Venäjän ja heikentämään sen sotilaallista ja taloudellista toimintakykyä.

Käihkö ei silti pidä yksittäistä iskua Suomen kannalta erityisen suurena sotilaallisena uhkana. Yksittäinen isku ei vielä tarkoita sitä, että Suomenlahden matkustajaliikenne olisi vaarassa tai että drooni osuisi Suomeen.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos iskut venäläisten aluksiin Suomenlahdella yleistyvät. Erityisen huolestuttavana Käihkö pitää mahdollisuutta, että Ukraina iskisi Venäjän varjolaivaston öljytankkereihin.

”Silloin ympäristövahinkojen riski kasvaisi todella paljon. Siitä voisi aiheutua peruuttamatonta vahinkoa”, Käihkö sanoo.

Hän muistuttaa, että Ukraina ei ole sodassa ainoa osapuoli, joka iskee aluksiin kaukana rintamasta. Myös Venäjä on iskenyt Mustallamerellä jopa kauppa-aluksiin.

Tilanne on silti Suomen kannalta hankala. Suomi tukee Ukrainaa ja ymmärtää, miksi Ukraina iskee Venäjän sotilaskohteisiin ja satamiin. Samaan aikaan Suomi pyrkii estämään konfliktin leviämisen omille lähialueilleen.

Suomalaisviranomaisten on kerrottu pyrkineen vaikuttamaan siihen, ettei Ukraina iskisi Venäjän varjolaivastoon Suomen lähivesillä.

Käihkön mukaan Ukraina on kuitenkin saattanut arvioida, että venäläinen sota-alus on hyväksyttävä kohde, vaikka se olisikin lähellä Suomen vesialuetta.

Miksi Ukraina sitten iskee juuri Suomenlahdella?

Taustalla on Venäjän meriliikenteessä tapahtunut muutos. Venäjä on siirtänyt merikuljetuksiaan Mustaltamereltä Suomenlahdelle ja erityisesti Ust-Lugan eli Laukaansuun satamaan. Mustameri ei ole ollut venäläisille aluksille pitkään aikaan turvallinen.

Ja kun Venäjä on vetäytynyt kauas Suomenlahdelle, siellä parveilevista venäläisaluksista on tullut entistä houkuttelevampi kohde Ukrainalle. Venäjän sota-alukset suojelevat siellä omia varjolaivojaan ja satamiaan, jotta se voisi pitää vientiä yllä ja rahoittaa hyökkäyssotaansa.

Käihkön mukaan uusien kohteiden etsiminen on Ukrainalle tärkeää, koska Ukraina tietää, ettei Venäjä kykene täysin puolustamaan kaikkia sotilaallisesti ja taloudellisesti merkittäviä kohteitaan.

Ilmari Käihkö Kuva: Sami Kero / HS

Ukraina on käyttänyt Mustallamerellä menestyksekkäästi räjähteillä varustettuja meridrooneja Venäjän laivastoa vastaan. Voisiko vastaavia aseita ilmestyä myös Suomenlahdelle?

”Se on täysin mahdollista, eikä sitä olisi välttämättä edes hirveän vaikea toteuttaa”, Käihkö arvioi.

Meridroonit ovat suhteellisen pieniä, vesiskootterin kokoisia aseita, joita voitaisiin rahdata alueelle jopa siviilialuksissa.

Meridroonien ilmestyminen Suomenlahdelle ei Käihkön mukaan kuitenkaan automaattisesti merkitsisi Suomen turvallisuustilanteen dramaattista heikkenemistä.

”Suuri kysymys on se, mikä Venäjän vastareaktio olisi.”

Jos Venäjä lisäisi sotilaallista toimintaansa Itämerellä, se voisi vaikuttaa myös Suomen turvallisuuteen. Toisaalta Ukrainan iskut voisivat Käihkön mukaan jopa pakottaa Venäjää vähentämään laivastonsa toimintaa alueella.

Yksi mahdollinen riski Suomen kannalta liittyy siihen, miten Venäjä tulkitsee Suomen roolin. Käihkön mukaan ei voida sulkea pois sitä, että Venäjä alkaisi syyttää Suomea osallisuudesta Ukrainan iskuihin, jos hyökkäykset Suomenlahdella yleistyvät.

”Onhan sekin teoriassa mahdollista, että siellä ruvetaan osoittamaan sormella Suomea. Sellaista ei ole vielä tapahtunut, mutta tähän skenaarioon kannattaisi varautua.”

Vaikka tilanne on Suomen kannalta hankala, Suomen ei kannata hötkyillä asiassa Ukrainan suuntaan.

”Suomen tuskin kannattaa tehdä tästä mitään suurta numeroa. Voi olla ihan hyvä pitää matalaa profiilia.”

Tilanne olisi erilainen, jos iskuista Venäjän aluksiin tulisi Suomenlahdella arkipäivää. Silloin myös riskit Suomelle kasvaisivat.

Käihkö näkee Suursaaren iskun taustalla laajemman kehityksen, jossa sodan molemmat osapuolet pyrkivät etsimään uusia kohteita.

Maasota Ukrainassa on jumissa. Keskiviikkona käytiin Abu Dhabissa neuvotteluja Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välillä ensimmäistä kertaa kuukausiin, mutta läpimurtoa ei tapahtunut.

Käihkön mukaan on tavallista, että sotatoimet saattavat kiihtyä ja laajentua juuri neuvotteluiden aikana.

”Usein sodissa iskut kiihtyvät silloin kun neuvotellaan rauhasta. Se on paradoksaalista, mutta kiihdyttämällä sotaa voidaan parantaa omaa neuvotteluasemaa ja saada läpi omia toiveita mahdolliseen sopimukseen.”