Suomen venäjänkielisistä yhä harvempi hyväksyy Venäjän sotatoimet Ukrainassa

Cultura-säätiön tekemän kyselyn mukaan sotatoimien oikeuttaminen on yhteydessä myös heikkoon medialuottamukseen.

• STT

11:35

Suomessa asuvista venäjänkielisistä kymmenen prosenttia pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina, ilmenee Cultura-säätiön kyselystä.

Osuus on laskenut jonkin verran kahden vuoden takaisesta kyselystä. Samalla sotatoimia oikeuttamattomina pitävien osuus pysyi ennallaan 66 prosentissa, mikä tarkoittaa, että aiempaa useampi ei kertonut kantaansa.

14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa ja 10 prosenttia kieltäytyy sanomasta sitä.

Selvitys perustuu yli tuhannen venäjänkielisen puhelinhaastatteluun huhti–kesäkuussa. Tutkimuksen toteutti Bondata Research. Tutkimuksen virhemarginaali 95 prosentin luottamustasolla on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajista noin puolet oli asunut Suomessa vähintään kuusitoista vuotta.

Luotto mediaan vähäistä

Jo ensimmäisessä kyselyssä kävi ilmi, että venäjänkielisten luotto Suomen mediaan on heikkoa. Vuonna 2022 mediaan luotti vahvasti vain 41 prosenttia vastaajista, ja vuoden 2024 kyselyssä osuus oli laskenut entisestään.

Nyt luottamuksen lasku vaikuttaa pysähtyneen, ja suomalaiseen mediaan vahvasti luottavien osuus on 36 prosenttia. Koko Suomen väestössä vastaava osuus oli lokakuussa Kansalaispulssi-kyselyssä 61.

Matalinta luottamus on venäjänkielisistä pitkään Suomessa asuneilla. Luottamus on selvästi yhteydessä asenne‑ ja mielipidekysymyksiin, kuten Venäjän sotatoimien oikeutukseen.

Monet pitävät sotaan ja Venäjään liittyvää uutisointia yksipuolisena.