Suomen talous | Kansainvälinen valuuttarahasto suosittaa Suomelle lisää leikkauksia

Kansainvälisen valuttarahaston (IMF) mielestä Suomen pitäisi painottaa julkisen talouden tasapainottamisessa menoleikkauksia.

”Uskottavan monivuotisen julkisen talouden tasapainottamisen tulisi perustua ensisijaisesti menopuolen toimiin, joita täydennetään kasvua tukevilla tulopuolen toimilla”, IMF toteaa.

”Kasvua tukevat tulopuolen toimet” tarkoittavat mahdollisimman vähän talouskasvua haittaavia veronkiristyksiä.

IMF julkaisee kerran vuodessa arvionsa jäsenvaltioidensa talouden tilasta ja näkymistä. Perjantaina se julkaisi Suomea käsittelevän lausuntonsa keskeiset johtopäätökset.

”Toimien tulisi olla kattavia: menoja tulisi priorisoida uudelleen, tiettyjä etuuksia tulisi pienentää ja julkisten palvelujen yksityistä rahoitusta tulisi lisätä. Toimien tulisi lisätä julkisen sektorin tehokkuutta ja samalla suojata haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ja pitkän aikavälin kasvua tukevaa kulutusta.”

Vakaat, kasvua tukevat julkisen talouden lisäsopeutustoimet tulisi aloittaa ensi vuonna, IMF arvioi.

”Rakenteellisella sopeutuksella, jonka suuruus on vuosittain 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tulisi pyrkiä kuromaan julkisen talouden alijäämä umpeen vuoteen 2035 mennessä ja saattamaan julkinen velka vakaasti laskevalle uralle.”

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan Suomen julkisen talouden velka oli huhti–kesäkuussa 260 miljardia euroa eli 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Myönteistä katsauksessa on se, että Suomen talouskasvu voimistuu.

IMF arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja 1,6 prosenttia ensi vuonna. Viime vuonna talous kasvoi 0,8 prosenttia.

Talouskasvua jouduttaa etenkin viennin, investointien ja kotitalouksien kulutuksen vahvistuminen. Asuinrakentamisen IMF arvioi elpyvän vaiheittain, kun asunnoista on edelleen ylitarjontaa ja niiden kysyntä on heikkoa.

Vahvistuvasta talouskasvusta huolimatta IMF huomauttaa, että työttömyys on edelleen korkeaa.

”Poliittisten päätösten tulisi lisätä työllisyyttä ja saattaa oppimistulokset jälleen noususuuntaisiksi. Pitkittynyt korkea työttömyys uhkaa muuttua pysyväluonteiseksi, ja korkea nuorisotyöttömyys uhkaa heikentää osaamisen kehittymistä ja nuorten tulevaa työllistymistä.”

IMF:n mukaan viimeaikaiset uudistukset työnteon kannustimien vahvistamiseksi tulisi toteuttaa täysimääräisesti. Sen mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan lisäuudistuksilla tulisi parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa ja edistää erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kiinnittymistä työmarkkinoille.

Kohtaanto tarkoittaa sitä, missä määrin työnantajat onnistuvat palkkaaman työttömiä työnhakijoita.

”Koulutuksen alalla painopisteenä tulisi olla perustaitojen vahvistaminen ja ammatillisen koulutuksen parempi mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin. Lisäksi tulisi kasvattaa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ja tutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden osuutta. Nämä toimet tulisi toteuttaa oikein kohdennetuin menotoimin, joita tukevat aiempaa kattavampi tiedonkeruu ja politiikkatoimien arviointi”, IMF kirjoittaa.

Fakta

IMF on valtioiden yhteistyöjärjestö

• Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 taloustieteilijä John Maynard Keynesin aloitteesta.

• IMF on lyhenne englannin kielen sanoista International Monetary Fund.

• Se on valtioiden välinen rahoitus- ja rahapoliittinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta.

• IMF valvoo myös jäsenvaltioidensa talouspolitiikkaa ja esimerkiksi hintavakautta.