Suomen soratiet pettävät nyt alta – puukuljetukset jumissa, koneväkeä lomautetaan

Syksyn sateet ovat pehmittäneet teitä eri puolilla Suomea ja hankaloittaneet sekä tavallisten autoilijoiden liikkumista että puunkorjuuta.

Kuljetusalan etujärjestön SKAL Metsä ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi kuvaa, kuinka kelirikko aiheuttaa ketjureaktion metsästä tehtaalle. Korjuukelpoisista leimikoista on pulaa, metsäautotiet pehmenevät ja lopulta painorajoitukset voivat pysäyttäää puukuljetuksia kokonaan.

– Jos puuauto uppoaa tiehen, tie pitää käytännössä rakentaa uudestaan, ja tätä pyritään välttämään viimeiseen asti.

Syksy on ollut vaikea

Väyläviraston mukaan syksyinen kelirikko näyttäisi muuttuneen viime vuosina yhä tavallisemmaksi ilmiöksi.

– Syksyisin nähtävät kelirikot olivat mielestäni harvinaisia takavuosina, mutta nykyään ne tuntuvat toistuvan vuosi toisensa perään, Väyläviraston asiantuntija Jarkko Pirinen toteaa.

Rospuuttokeli piinaa siis usein sekä keväällä että syksyllä.

Hollolalainen metsäkoneyrittäjä Vesa Penttinen tunnistaa ilmiön, mutta toimitusjohtajan mukaan tilanne vaihtelee vuosittain paljon.

– Vuodet eivät ole veljiä. Välillä kelirikko haittaa hyvin suuresti ja toisena vuonna ei lainkaan.

Pahin tilanne Lapissa

Penttisen mukaan kuluva syksy on ollut vaikea, ja viime keväänä koneita jouduttiin seisottamaan tyhjänpanttina normaalia kauemmin.

Pahin tilanne kelirikon osalta on tänä syksynä ollut Lapissa, jonne on asetettu yli sata kilometriä painorajoituksia. Muualla maassa rajoituksia on kymmenien kilometrien verran.

Painorajoitus tarkoittaa, että yli 12 tonnia painavat ajoneuvot eivät saa käyttää tietä. Rajoitukset koskevat esimerkiksi puu- ja rakennusmateriaalikuljetuksia, eivät sen sijaan hälytysajoa tai maatalouden välttämättömiä kuljetuksia.

Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tilanne on ollut toistaiseksi tavanomainen, eikä painorajoituksia ole tarvinnut asettaa.

Koneyrittäjien etujärjestön elokuussa tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä kertoi lomauttaneensa tai aikovansa lomauttaa henkilöstöä lähikuukausina. Koneyrittäjien toimialapäällikkö Juha Saarivuori sanoo, että syynä on muun muassa metsäteollisuuden heikko suhdanne, ja kelirikko pahentaa tilannetta entisestään.

Penttisen yrityksessä lomautuksiin ovat johtaneet useat syyt yhtä aikaa.

– Myös polttoainekustannukset ja kuitupuun heikko kysyntä rasittavat yritystä.

Ennen oli paremmin

Palojärvi muistelee, että aiemmin tilanne oli parempi. Hän on asunut Lapissa ja muistaa ajan, jolloin pysyvä lumi tuli syyskuun lopussa.

– Nyt eletään marraskuuta, eikä pysyvästä lumesta ole tietoakaan.

Metsänhoitoyhdistyksen Etelä-Suomen johtajan Eero Poikosen mukaan hakkuumäärä on jäänyt kuluvana vuonna edellisvuosia pienemmäksi. Alkukesästä lintudirektiivi pienensi hakkuumäärää ja märkä syksy puolestaan loppuvuoden hakkuumääriä.

Niin kutsuttu lintudirektiivi kieltää puunkorjuun, kuten kaadon, katkonnan ja kuljetuksen tienvarsivarastoon, rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä lintujen pesimäaikana. Pohjois-Suomessa kielto alkaa toukokuun alussa ja päättyy heinäkuun lopussa. Muualla Suomessa kielto on voimassa huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Painorajoitukset puolestaan voivat pidentää puunkuljetusmatkoja ja nostaa kustannuksia.

Poikosen mukaan tieverkon korjausvelka on kasvanut, ja tilanne näyttäisi heikkenevän vuosi vuodelta.

”Ei ole helppo juttu”

Jos talvikorjuukausi lyhenee ääri-ilmiöiden takia, metsäala voisi varautua kevyemmällä konekalustolla. Penttinen ei pidä ratkaisua yksinkertaisena.

– En ehkä kalustoa lähtisi muuttamaan, vaan työmaakohteet valitaan sen mukaan, missä puuta pystyy kaatamaan.

Kevyempi kalusto tarkoittaisi pienempiä kuormakokoja ja pienempää tuottoa.

– Kevyellä kalustolla pääsee liikkeelle, mutta siitä ei kukaan ole valmis maksamaan enempää. Meille maksetaan pätkityistä puista, ja jos kuormakoot laskevat, se on huono asia.

Siirtyminen kevyempään kalustoon ei siis ole yksinkertaista.

– Ellei joku ole valmis maksamaan siitä, summaa Penttinen.