Suomen kannattaa panostaa uuteen avaruustalouteen

Puolustusministeriö tiedotti lokakuun lopussa, että se perustaa uuden Avaruusoperaatio­keskuksen Jyväskylän Tikkakoskelle. Keskuksen perustaminen Ilmavoimien esikunnan yhteyteen on luontevaa jatkoa sille, että Ilmavoimien komentajasta Timo Herrasesta tehtiin viime vuonna Puolustusvoimien ensimmäinen avaruuskomentaja.

Ensi vuonna aloittavan Avaruusoperaatio­keskuksen tehtävänä on luoda sotilaallista avaruustilannekuvaa. Sillä on myös operointivastuu Puolustusvoimien viime vuonna hankkimista kaukokartoitus­satelliiteista. Iceye-yhtiöltä ostetut satelliitit tarjoavat Suomelle itsenäisen avaruuteen sijoitetun tiedustelu- ja valvontakyvyn.

Puolustusvoimien avaruusoperaatiokeskus toimii yhteistyössä Ilmatieteen laitoksella olevan avaruustilanne­keskuksen kanssa. Se on siviilijohtokeskus, joka vastaa kansallisen avaruustilannekuvan jakamisesta muille hallinnonaloille. Se varoittaa avaruuden häiriöistä ja seuraa muun muassa satelliittien törmäysriskejä ja avaruusromua.

Tarve sotilas- ja siviilipuolen yhteisesti muodostamalle kansalliselle avaruustilanne­toiminnalle kertoo avaruuden hyödyntämisessä tapahtuneesta valtavasta murroksesta. Muutoksesta on tullut entistä näkyvämpi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Suomessa se on näkynyt erityisesti Venäjän suorittamana GPS-häirintänä.

Avaruuden infrastruktuurista on tullut osa arkeamme. Se on osa kriittistä infraa siinä missä sähkö-, lämpö- tai vesi-infrakin. Avaruudesta on tullut myös entistä tärkeämpi osa puolustusta ja huoltovarmuutta. Avaruuden merkityksen kasvua on kiihdyttänyt niin kutsuttu uusi avaruustoiminta (new space), joka on tullut vanhan avaruustoiminnan (old space) rinnalle ja mennyt jopa osin ohi.

Suomella on jo jalka oven välissä.

Vanhassa avaruustoiminnassa keskeisiä toimijoita olivat valtioiden avaruusvirastot ja asevoimat. Hankkeet olivat kalliita, veivät pitkän ajan ja vaativat huolellista räätälöintiä. Uusi avaruustoiminta perustuu pienempiin, halvempiin ja nopeammin kehitettäviin satelliitteihin, kaupallisiin raketteihin ja ohjelmistoihin. Julkisen rahoituksen lisäksi tai sijaan ne toimivat riskirahoituksen ja kaupallisuuden ehdoin. Uudessa avaruustaloudessa merkittävä rooli on startupeilla ja kasvuyrityksillä.

Suomella on jo jalka uuden avaruustalouden oven välissä. Iceyen valmistamat sar-tutkasatelliitit ovat tunnetuin esimerkki. Iceye ei ole kuitenkaan ainoa. Muita ovat esimerkiksi espoolainen Kuva Space ja helsinkiläinen Reorbit.

Kuva Space on avaruusteknologiayritys, joka rakentaa hyperspektrikuvia ottavia satelliitteja. Kuvien avulla voidaan tunnistaa erilaisia maan pinnalla olevia materiaaleja. Tietoa voidaan käyttää ympäristön tutkimuksessa, maataloudessa ja esimerkiksi sotilastiedustelussa. Reorbit valmistaa puolestaan ohjelmisto-ohjattuja tietoliikennesatelliitteja ja kehittää teknologiaa, jolla satelliitit voivat muodostaa turvallisia tietoliikenneverkkoja.

Reorbitin toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sethu Saveda Suvanam on kehunut Suomea erittäin hyväksi maaksi avaruusteknologian kehittämiselle. Hän sanoi Teknologiateollisuuden haastattelussa, että Suomessa on paljon televiestinnän osaajia, mutta satelliittien rakentamiseen tarvittavia insinöörejä on vähän. Hänen mukaansa Suomen avaruusteollisuus tarvitsisi 100–150 uutta työntekijää joka vuosi, kun Aalto-yliopiston avaruusteknologian koulutusohjelmasta valmistuu vain 20–30.

Suvanamin mukaan avaruusalan kasvusta ja mahdollisuuksista pitäisi kertoa laajemmin nuorille, jotta he innostuisivat alasta. Startup-yrityksille pitäisi myös luoda paremmat edellytykset kasvaa. Hän myös esittää, että Suomessa investoitaisiin enemmän suomalaisten satelliittien ostamiseen.

Uudessa avaruustaloudessa on huimia mahdollisuuksia. Se on juuri sitä korkean osaamisen taloutta, jota Suomeen on haluttu lisää. Päättäjien olisikin syytä kuunnella Suvanamia.