KIOVA Suomalainen droonintorjuntaan keskittyvä Sensofusion on tällä hetkellä yksi suomalaissijoittajien suosituimmista sijoituskohteista.

Yhtiö listautui lokakuussa Helsingin pörssiin, ja sen arvo nousi heti yli miljardiin euroon.

Mikä on nostanut Sensofusionin näin kovaan lentoon?

Lähdimme etsimään vastausta Ukrainasta. Siellä pääsimme seuraamaan yhtiön Airfence-järjestelmää käytännössä, ja juuri se on yhtiön menestyksen taustalla.

– Minua miellyttää erityisesti sensorien herkkä vastaanotin, jolla näemme vihollisen droonien signaaleja melko kaukaa, sanoo laitteella operoiva ukrainalainen, taistelunimeltään ”Zhurman”.

Henkilö säätää rannalla kolmijalkaisen laitteen yläosaa, taustalla näkyy merta ja puita.
Ukrainassa Sensofusionilla työskentelevä Kasper Kannosto pystyttää Airfence-järjestelmää. Kuva: Justas Stasevskij / Yle

Zhurman palvelee Ukrainan armeijassa ja työskentelee nimenomaan Airfence-järjestelmällä. Yle ei paljasta sotilaan nimeä turvallisuussyistä.

Järjestelmä tunnistaa vihollisdroonien radiotaajuudet ja havaitsee droonit niiden avulla.

Laitteet lähettävät sähkömagneettista säteilyä vain häiritessään vihollisdrooneja, joten niitä on vaikea havaita.

Ukrainalaistaistelija Zhurman kertoo laitteen hyväksi puoleksi myös automaattisen droonien havainnoinnin kartalla.

– Se auttaa erityisesti, kun vihollisdrooneja on samanaikaisesti paljon, hän sanoo.

Kesken kuvausten Zhurman havaitsee voimakkaan signaalin Valko-Venäjältä:

Zhurman epäilee löydöksensä olevan valkovenäläinen toistinlähetin, joka auttaa Venäjän drooneja iskeytymään Ukrainaan. Ukraina on syyttänyt ja uhannut Valko-Venäjää Venäjän avustamisesta.

Satoja Airfence-laitteita on Ukrainan armeijan käytössä ympäri rintamaa. Laitteet toimivat tietoverkossa yhdessä ja muodostavat laajan tilannekuvan koko rintamasta.

Järjestelmä pystyy havaitsemaan droonit tyypillisesti 5–10 kilometrin etäisyydeltä, ja ihanteellisissa olosuhteissa jopa parinsadan kilometrin päästä.

Ylen Kiovassa tapaama yhtiön operatiivinen johtaja Ville Herva sanoo, että kysyntää olisi Ukrainassa paljon, mutta laitteen noin 160 000 euron hinta asettaa rajoitteita. Siksi monet maat ovat hankkineet niitä Ukrainalle osana avustuspaketteja.

Yle seurasi Sensofusionin Airfence-järjestelmän käyttöä Ukrainassa.

Yhtiöstä on tullut tunnettu myös muissa maissa.

Järjestelmällä suojataan tärkeitä kohteita, kuten Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun toimistoa. Mediatietojen mukaan laitetta käyttää myös Yhdysvaltain salainen palvelu, joka vastaa Yhdysvaltain presidentin suojelusta.

Suomessa järjestelmä on nykyään käytössä esimerkiksi Rajavartiolaitoksella.

Sensofusion operoi lähellä rintamaa

Sensofusionilla on Kiovassa toimisto, jossa työskentelee suomalaisia ja ukrainalaisia.

Yhtiön operatiivinen johtaja Ville Herva sanoo, että läsnäolo lähellä rintamaa on ensiarvoista.

– Menemme yhä lähemmäksi taisteluita. Droonit muuttuvat koko ajan, ja meidän on saatava jatkuvasti tietoa uusimmista droonityypeistä. Se tapahtuu lähellä taisteluita, Herva sanoo.

Yhtiö kerää jatkuvasti dataa Ukrainan taisteluista, ja sen avulla se kouluttaa koneoppimismalleja ja kehittää algoritmeja. Datan keräämisestä taistelukentälle toimitettavaan ohjelmistopäivitykseen kuluu lyhyt aika – usein vain muutamasta päivästä pariin viikkoon.

Sensofusionin Ville Herva Kiovassa.
Sensofusionin operatiivinen johtaja Ville Herva Kiovassa lokakuussa 2026. Kuva: Justas Stasevskij / Yle

Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan yhtiö tuntee Ukrainassa työskentelemisen ansiosta hyvin Venäjän droonien käyttämän radioliikenteen.

Jotkut Ukrainassa taistelleet suomalaiset sotilaat sekä asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen, että Suomen kyky torjua Venäjän droonihyökkäystä on riittämätön.

Herva myöntää, että Suomen kuten muidenkin länsimaiden valmiustaso on jäljessä Ukrainaan ja Venäjään.

– Uskon, että tämä on tiedostettu puolustusvoimissa ja siellä tehdään paljon töitä, että oltaisiin ajoissa valmiita, Herva sanoo.

Sensofusion lahjoittaa Ukrainalle kontin, samalla kun yhtiö siirtyy työskentelemään lähemmäksi rintamaa. Konttia voi kuvailla pieneksi droonitehtaaksi, jossa kootaan drooneja 3D-tulostetuista osista.

Yhtiön tavoitteena on valmistaa torjuntadrooneja, joiden huippunopeus on jopa 600 kilometriä tunnissa.

Sotilas seisoo lumisella maalla ohjaamassa laitetta, vieressä iso vihreä kontti ja musta varustelaatikko.
Sensofusionin Tactical Drone Factory -droonikontti. Kontin hinta on 2,1 miljoonaa euroa. Kuva: Sensofusion

Ukrainassa on jo isoja tehtaita, joissa valmistetaan valtavia määriä drooneja. Mitä hyötyä pienestä kontista olisi?

Hervan mukaan drooniteknologia kehittyy niin nopeasti, että kontissa voidaan heti muuttaa torjuntadroonien muotoa ja rakennetta.

– Valtioille, jotka eivät vielä ole sodassa, valtava tuotanto ei ole realistista. Jos tulee tositilanne, menee aikaa ennen kuin sellaisen saa pystyyn, Herva sanoo.

Pöydällä on musta nelikopteri, jossa on neljä valkoista roottoria, taustalla harmaa seinä. Kuvassa ei ole tekstiä.
Sensofusionin v9-torjuntadrooni. Kuva: Sensofusion

Kaikkia Venäjän drooneja järjestelmä ei havainnoi. Esimerkiksi rintamalla lisääntyneet kuituoptiset droonit eivät lähetä radiosignaaleja.

– 80 prosenttia drooneista käyttää edelleen radiota, koska kuituoptiset droonit ovat hitaampia, kömpelömpiä ja hieman kalliimpia, Herva sanoo.

Siksi yhtiö käyttää radiotunnistuksen lisäksi tutkaa, kameroita ja äänen tunnistusta. Eri tekniikoiden yhdistämisestä tulee yhtiön nimi Sensofusion – yhdessä ne havaitsevat sellaisetkin droonit, jotka eivät lähetä radiosignaalia.

kaksi henkilöä istuu ulkona metsäisessä maastossa kannettavan tietokoneen äärellä, vieressä muovikassi ja virtalähde.
Airfencellä operoiva ”Zhurman” tutkii signaaleita näytöllä. Vieressä Sensofusionin Kasper Kannosto. Kuva: Justas Stasevskij / Yle

Rintamalla käytetään nykyään myös autonomisia, tekoälyllä toimivia drooneja, jotka liikkuvat ilman ohjaajaa. Yhtiö kehittää niille torjuntamenetelmiä.

– Ajatuksena on, että torjuntadroonit lähtevät automaattisesti laatikosta ja menevät alueelle, jossa vihollisen drooni on havaittu. Sen jälkeen ne paikantavat vihollisdroonin ja iskevät siihen kamera- tai lämpökamerakuvan avulla, Herva sanoo.

Yhtiö tähtää avaruuteen ensi vuonna

Herva sanoo yhtiön lähettävän satelliitin avaruuteen ensi vuonna.

– Kehitämme signaalitiedustelusatelliittia, joka kerää radioaaltoja samalla tavalla kuin meidän maanpäällinen järjestelmä. Satelliitti voisi havaita suurempia drooneja ja radiolähteitä maan pinnalta.

Herva sanoo, että tällaisia satelliitteja ei ole juuri tehty. Kyseessä on siis eräänlainen testisatelliitti.

– Haluamme ensin viedä sen avaruuteen ja katsoa, mitä sillä pystytään käytännössä havaitsemaan. Emme pysty vielä sanomaan, kuinka hyödyllinen se on, ennen kuin se on avaruudessa, Herva sanoo.

Source: Yle · Justas Stasevskij, Jarno Virtanen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira