Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Sulkavan ja Hailuodon saaristostatuksen muuttamista saaristo-osakunniksi.

Näkymä sillankaiteen lomasta vesistöön. Auto ajaa siltaa pitkin oikealla.
Sulkavalle vuonna 2019 valmistunut Vekaransalmen silta on 639 metriä pitkä ja 24,5 metriä korkea. Se on Suomen viidenneksi pisin silta. Ruotsin ja Venäjän välinen raja on kulkenut salmessa vuosina 1743-1809. Kuva: Sari Ursin / Yle

14:51

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusmuutosta, joka muuttaisi Sulkavan ja Hailuodon kunnat saaristokunnista saaristo-osakunniksi.

Muutos leikkaisi molempien kuntien valtionosuuksia merkittävästi vuodesta 2028 alkaen. Syynä ovat kuntiin rakennetut sillat, jotka ovat parantaneet niiden saavutettavuutta.

Hailuodon kiinteä yhteys avattiin kesäkuussa, Sulkavan Vekaransalmen silta vuonna 2019.

Ministeriön johtavan asiantuntijan Elina Aurin mukaan asiasta on keskusteltu Sulkavan kunnan kanssa vuonna 2019, ja vaikutukset oli tarkoitus huomioida seuraavan asetuspäivityksen yhteydessä.

– Silloin ajatuksena oli, että päivitys tapahtuisi vuoteen 2022 mennessä, mutta se työ venyi ja saaristolain uudistaminenkin tuli tähän väliin.

Kuntaliiton mukaan Suomessa on tällä hetkellä 8 saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa. Saaristolaki ei ole voimassa Ahvenanmaalla, vaan maakunta säätää ja rahoittaa omat saaristopoliittiset asiansa itsenäisesti.

Tieto tuli yllätyksenä

Sulkavan kunnanjohtaja Sakari Varala sanoo, että tieto tuli kunnalle täytenä yllätyksenä. Sulkavan silta on rakennettu ennen 2020 voimaan tullutta asetusta.

– Asetuksen jälkeen olosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta.

Jos Sulkavalta lähtee saaristostatus, se menettää 760 000 euroa valtionosuuksia, mikä kääntäisi vuoden 2028 talousarvion alijäämäiseksi.

Varalan mukaan valtionosuuden pieneneminen vaikuttaisi kunnan suunnittelemaan 8,5 miljoonan euron kouluinvestointiin ja kunnan palveluihin.

– Ensimmäisenä karsinnan kohteeksi joutuisivat ei-lakisääteiset palvelut.

Auri sanoo ymmärtävänsä, että muutos on sulkavalaisille vaikea hahmottaa, kun silta valmistui jo seitsemän vuotta sitten.

Kunnanjohtaja istuu työpöytänsä ääressä.
Sulkavan kunnanjohtaja Sakari Varalan mukaan kunta saattaa joutua palauttamaan koko kouluhankkeen suunnittelupöydälle. Kuva: Sari Ursin / Yle

Etelä-Savon maakuntaliitto vaatii Sulkavan saaristokuntastatuksen ja siihen liittyvän vuosittaisen saaristolisän säilyttämistä.

Maakuntaliiton mukaan Vekaransalmen sillan valmistuminen 2019 ei poistanut kunnan vesistöistä johtuvia pysyviä kustannuksia ja olosuhdehaittoja eikä kriteereiden pitäisi perustua vain kiinteän tieyhteyden olemassaoloon. Sulkavan eri osiin joudutaan edelleen kulkemaan naapurikuntien, erityisesti Savonlinnan kautta.

Maakuntaliiton mukaan yksittäisen kunnan statusta ei pidä muuttaa ennen valtionosuusjärjestelmän ja saaristolain kokonaisuudistusta. Kyse on alueen elinvoimasta, palveluverkosta ja kokonaisturvallisuudesta, jotka koskettavat laajemminkin Etelä-Savon saaristokuntia.

Kunnanjohtajat kommentoivat saaristostatuksen muutosta

Hailuodossa vaikutus olisi vielä suurempi. Kunnanjohtaja Maarit Alikosken mukaan kunta menettäisi lähes miljoona euroa.

Alikoski sanoo, että muutos on todella suuri Hailuodon kaltaiselle pienelle kunnalle ja pienelle meno–tulo-taloudelle. Leikkaus osuu samaan aikaan, kun kunnalla on poikkeuksellisen suuret investointiesitykset ensi vuoden talousarvioon, lähes 1,5 miljoonaa euroa.

– Silta on tuonut alueelle runsaasti uusia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita, mikä kasvattaa kuluja tulojen pienentyessä. Myös yritysten kiinnostus kuntaa kohtaan on lisääntynyt.

Maarit AlikoskiHailuodon, kunnanjohtaja.
Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikosken mukaan kunta on hakenut harkinnanvaraista valtionosuutta ja jatkaa talouden sopeuttamista. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Kesällä avatusta kiinteästä yhteydestä on koitunut Hailuodolle myös hyötyä. Kävijämäärät ja yritysten myynti ovat kasvaneet, ja saarelle on käynnistynyt uusi matkailuinvestointi.

Kuntia kuullaan vuodenvaihteessa

Maa- ja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Elina Aurin mukaan Hailuodon osalta suurin osa leikkauksesta johtuu valtiovarainministeriön olemassa olevasta lainsäädännöstä, ei ministeriön valmistelemasta asetusmuutoksesta.

– On tosi valitettavaa, että Hailuodon osalta saaristolisän määrän putoaminen on noin merkittävä. Toisaalta uskomme, että silta tuo pitkässä juoksussa niin paljon elinvoimaa, että tilanne on jonkin ajan kuluttua plussan puolella, Auri sanoo.

Kummankaan kunnan saaristoasema ei itsessään muuttuisi, vaan molemmat säilyvät saaristokuntina. Niiden asema vain muuttuu osakunnaksi. Ministeriö käynnistää asetusmuutoksen valmistelun, jonka jälkeen asia etenee lausuntokierrokselle.

Kuntien kuuleminen ajoittuu Aurin arvion mukaan vuodenvaihteen molemmin puolin.

Source: Yle · Sari Ursin

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira