Nuorista miehistä voi saada julkisen keskustelun perusteella sellaisen kuvan, että kovat arvot jylläävät. Tuore laaja tutkimus kertoo kuitenkin toisenlaisesta kehityksestä.

Suomessa nuoret miehet arvostavat aiempaa enemmän hyväntahtoisuutta ja vähemmän valtaa. Myös nuorten naisten arvot ovat muuttuneet samaan suuntaan, eivätkä sukupuolten väliset arvoerot ole kasvaneet.

Tulokset käyvät ilmi isosta kansainvälisestä European Social Survey -aineistosta.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Ville Ilmarinen kummeksuu tapaa, jolla nykyisistä nuorista miehistä puhutaan. Hänen mukaansa keskustelussa syntyy helposti mielikuva, että takavuosien nuoret miehet olivat nykyisiä kunnollisempia.

Vuonna 1983 syntynyt Ilmarinen mainitsee esimerkkinä oman nuoruusvuotensa 2000-luvun alussa. Tuolloin homofobia oli niin tavallista, ettei sitä juuri edes kyseenalaistettu.

”Kun puhutaan nuorista miehistä nyt, siinä vähän salakavalasti maalataan edellisten aikakausien nuoret miehet tosi ylevään asemaan”, Ilmarinen selittää.

Tällaista käsitystä ei voi perustella vain sillä, että nykyisten nuorten naisten ja miesten mielipiteissä havaitaan eroja. Eroja on ollut ennenkin, kenties vielä suurempiakin, tutkija lisää.

Myöskään muualla Euroopassa nuorten miesten ja naisten perusarvojen ei tutkimuksessa havaittu erkaantuneen toisistaan. Tutkimus perustuu vuodet 2002–2023 kattavaan aineistoon, joka sisältää yli 400 000 aikuisen vastaukset yli 30:stä Euroopan maasta. Koko aikuisväestön lisäksi tutkijat tarkastelivat erikseen 18–29-vuotiaita.

Tutkijat luotasivat muun muassa hyväntahtoisuuden, turvallisuuden ja vallan arvostamista. Varsinaisen puoluekannatuksen tai yksittäisten poliittisten näkemysten sijasta tutkimuksessa tarkasteltiin siis perusarvoja.

”Yhteiskunnallinen muutos ei ole ehkä ihan niin sukupuolittunut kuin tällainen keskustelu tai uutisointi antaa ymmärtää”, Ilmarinen sanoo.

Ilmarisen mukaan julkisessa keskustelussa korostuvat usein nuorten miesten kärjekkäimmät mielipiteet. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvät miesvaikuttajat voivat saada paljon huomiota, mutta heidän suosionsa ei vielä tarkoita, että nuorten miesten arvot olisivat yleisesti muuttuneet samaan suuntaan.

Lisäksi vaikuttajien suosiosta ei voi suoraan päätellä, kuinka suuren joukon näkemyksiä he edustavat. Epäselvää on tutkijan mielestä sekin, kasvaako heidän yleisönsä ylipäätään ja minkä ikäisten keskuudessa.

Tutkimus jättää avoimeksi, onko jonkin nuorten miesten ryhmän arvomaailma kulkenut vastavirtaan. Tutkijat tarkastelivat arvojen keskimääräistä kehitystä, eivät mahdollista polarisoitumista.

Tutkimusaineisto ulottuu vuoteen 2023. Olisiko siis mahdollista, että kehitys olisi sen jälkeen muuttunut?

Ilmarinen pitää muutosta mahdollisena, mutta huomauttaa, että niin sanotun manosfäärin vaikuttajia on ollut esillä jo pidempään. Manosfäärillä tarkoitetaan verkossa toimivia miehisyyteen ja miesten asemaan keskittyviä yhteisöjä, joista osassa levitetään naisvihamielisiä näkemyksiä.

Jos vaikuttajien toiminta olisi muuttanut nuorten aikuisten perusarvoja laajasti, siitä olisi Ilmarisen arvion mukaan voinut näkyä merkkejä jo aiemminkin.

Toisaalta miesvaikuttajien sisältö saattaa vedota erityisesti alaikäisiin poikiin, jotka eivät kuulu tutkimusaineistoon. Siksi on mahdollista, että vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.

Tänä syksynä on uutisoitu esimerkiksi fasistisesta Sinimustasta liikkeestä, joka on kohdistanut kampanjaansa lapsiin ja nuoriin.

Ilmarinen huomauttaa, että nuoruudessa omaksutut kiinnostuksen kohteet eivät välttämättä kanna aikuisuuteen asti. Hän havainnollistaa asiaa kollegansa esimerkillä:

”Kyllähän ne nuoret pojat luopuvat myös niistä Ninjago-legoista jossain vaiheessa.”

Source: Helsingin Sanomat · Joona Hytti HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira