Sota sulki Venäjän tutkijoilta: yksi tapaa kohteensa Kiinassa, toinen pohtii koko uransa jatkoa

Tapaamiset muualla, kaivoshankkeen seuraaminen satelliitti­kuvien ja netin kautta ovat nyt tapoja tehdä Venäjä-tutkimusta, kun sinne ei ole pääsyä paikan päälle.

13:16

Venäjä-tutkijat Suomessa käyttävät uusia tapoja tehdä töitä nyt, kun sinne ei pääse paikan päälle.

Venäjän laajennettua sotaa Ukrainassa 2022 tutkija Florian Stammler on tavannut siperialaisia poronhoitajia Turkissa ja Kiinassa.

– Valitsimme Turkin, koska sinne lentää Moskovasta kaikkein halvimmalla. Ja sinne venäläiset menevät usein lomalle, Stammler kertoo.

Venäläiset eivät tarvitse viisumia Turkkiin eivätkä Kiinaan, ja niihin pääsee hyvin myös Suomesta.

Kiinassa tutkijat tapasivat Kiinan pohjoisosissa asuvia alkuperäiskansoja yhdessä Venäjän alkuperäiskansojen kanssa.

He tapasivat vuonna 2023 näissä kolmansissa, Venäjän mukaan ”ystävällisissä” maissa. ”Epäystävälliseen” Suomeen heitä ei voi kutsua.

Stammler on arktisen alueen antropologian professori Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa ja tutkii poronhoitoa. Hän on aiemmin tavannut vuosien ajan alkuperäiskansoja Siperiassa.

Hän on tutkinut muun muassa, miten alkuperäiskansat lypsävät poroja ja miten he käyttävät poronmaitoa.

– Jopa niin epäpoliittinen aihe kuin poron lypsämisen tutkiminen ei ole enää mahdollista, Florian Stammler sanoo.

Toimittaja Sari Pöyhönen kysyi suomalaisilta Venäjä-tutkijoilta, mitä muita keinoja heillä on tehdä töitään nyt, kun he eivät pääse paikan päälle Venäjälle.

Stammler pohtii tarkkaan tapaamisia ja miten hänen kontaktiensa on turvallista palata Venäjälle.

– Emme pidä tapaamisista melua sosiaalisessa mediassa, hän kertoo.

Tutkija käyttää satelliittikuvia ja nettiä

Mirkka Ollila, 31, tekee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttiin väitöskirjatutkimusta. Hän tutkii Kuolan niemimaalle suunniteltavaa litiumkaivosta ja siitä käytävää keskustelua. Kaivosta suunnitellaan saamelaisten asuinalueelle Venäjälle.

Ollila on käyttänyt työssään satelliittikuvia, venäläistä mediaa netin kautta ja sosiaalisen median kanavia.

Mirkka Ollilaa harmittaa, että hän ei pääse näkemään ja aistimaan paikallista ilmapiiriä sekä oloja. Paikallaolon puute vie hänen mukaansa ison siivun pois tutkimuksesta.

– Viime vuonna kävin autolla Saamenmaalla ja ajelin (Venäjän) rajan viereen. Kävin katsomassa, että tuossa se nyt on. Ja se (tutkimani) kaivos ei ole loppujen lopuksi tästä niin monen kilometrin päässä, Mirkka Ollila sanoo.

Litiumkaivoshanke sijaitsee noin 300 kilometrin päässä Suomen rajalta.

Tutkija Mirkka Ollila puntaroi, voiko jatkaa Venäjä-tutkijana, kun pääsyä paikan päälle ei ole.

Jotkut lopettavat Venäjän tutkimisen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että verkko ja sosiaalinen media ovat edelleen varsin kattava lähde tutkijoille ”kaikista sulkuyrityksistä huolimatta”.

– Kyllä pääsy on edelleen moniin Venäjän virallisiin lähteisiin. Erityisesti sosiaalisen median puolella esimerkiksi Telegram on ehkä merkittävin riippumattomien ja kansan tuntojen ilmapuntari, Lassila pohtii.

Vanhemmat tutkijat jäävät jossain vaiheessa eläkkeelle. Nuorempi tutkijasukupolvi joutuu aloittamaan tutustumisen Venäjään ja venäläisiin käytännössä nollasta, jos rajat joskus avautuvat ja tutkimusyhteistyötä voidaan jatkaa.

– Jotkut meistä on lopettanut kokonaan tutkijan uransa, koska työnteko on tehty mahdottomaksi, Florian Stammler sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä-tutkijat voivat vain toivoa parempia aikoja ja käyttää vanhaa, jo kerättyä materiaalia. Sitäkin on vielä paljon käsittelemättä ja julkaisematta.

Jussi Lassilan mukaan Venäjä voi vaihtua tutkimuskohteena esimerkiksi Ukrainan tutkimiseen tai muualle entisen Neuvostoliiton alueelle. Venäjän kielen taitajille siirto Ukrainaan ei ole hänen mukaansa suuren suuri.

Myös Venäjältä poismuuttaneiden venäläisten ja heidän olojensa tutkiminen on mahdollista.

Kuuntele Yle Areenassa: Mirkka Ollila kertoo, miltä Venäjällä tuntui olla ulkomaalaisena opiskelijana, kun Venäjä laajensi sotaa Ukrainassa:

Mirkka Ollila oli sodan laajentuessa Venäjällä tekemässä gradua