Nuorten saamat sosiaalituet pitää sitoa tiukemmin velvollisuuksiin, ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Ministeriö esittää nuoria koskevaa kokeilua, jossa rahaetuuksien saamiseen ehtona on henkilökohtainen suunnitelma ja osallistuminen tarjottuun työhön tai esimerkiksi työkokeiluun tai valmennukseen.

Työttömyystuessa ja toimeentulotuessa on jo nyt velvoitteita. Ministeriöstä kerrotaan HS:lle, että käytännössä näitä velvoitteita ei kuitenkaan aina toteuteta. Eli ihmisten ei aina esimerkiksi tarvitsekaan hakea töitä.

Nuorten kohdalla tämä on erityisen huolestuttavaa, koska työelämään pitäisi päästä kiinni. Jos työelämän ulkopuolelle jää pitkäksi aikaa, uhkaa syrjäytyminen. Suomessa oli viime vuonna 56 000 sellaista 15–24-vuotiasta, jotka eivät käyneet töissä, opiskelleet tai olleet suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta.

Ministeriö haluaa kiristää myös asumistuen saamisen ehtoja.

”Nuorten asumisen tukia uudistetaan kannustamaan opiskeluun, työhön ja yhteisölliseen asumiseen”, ministeriö esittää.

Pelkät velvollisuudet eivät riitä, vaan yhteiskunnan täytyy ministeriön mukaan tarjota nuorille myös parempia työllistymistä edistäviä palveluja. STM:n ehdotuksessa olennaista on se, että palvelun pitäisi olla henkilökohtaisempaa. Kasvokkain annettavaa tukea pitäisi olla enemmän, ja jokaisen nuoren kohdalla pitäisi miettiä tarkkaan, mikä auttaisi hänet mukaan yhteiskuntaan.

STM julkisti niin sanotun virkapuheenvuoronsa keskiviikkona. Ministeriöt julkaisevat tällaisia kannanottoja ennen vaaleja. Niissä esitetään virkakunnan asiantuntija-arvio siitä, mitä Suomessa pitäisi muutta.

Iso kuva on se, että säästöt eivät ole loppumassa. STM:n kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi arvioi, että seuraavalla hallituskaudella sote-palveluista pitää säästää noin miljardi euroa. Niemen mukaan säästötalkoissa ei riitä enää toiminnan tehostaminen, vaan säästöt tulevat tarkoittamaan ihan konkreettisesti palveluiden karsimista ja sitä, että osa palveluista on jatkossa kauempana.

Ministeriö vaatii, että jatkossa leikkauksia ja muita sairaaloiden palveluita pitää keskittää harvempiin kaupunkeihin. Monet tahot ovat viime aikoina tulleet ulos vastaavalla vaatimuksella. Tämä johtuu pohjimmiltaan siitä, että ihmisiä on hyvinvointialueilla liian vähän. Nykyinen sairaalaverkko on rakennettu aikana, jolloin ihmiset asuivat ympäri maata. Nyt niin ei enää ole. Väestöä ei siis enää ole maakunnissa tarpeeksi, jotta sairaalahoito olisi kaikkialla laadukasta saati kustannustehokasta.

Hyvinvointialueet voisivat ihan itse vapaaehtoisesti sopia tiiviimmästä työnjaosta. Eli että kaikkien alueiden ei tarvitsisi tehdä vaikka rintasyöpäleikkauksia, vaan vain osa sairaaloista huolehtisi niistä. STM toteaa puheenvuorossaan, että vapaaehtoisuudella ei ole päästy eteenpäin, joten seuraavaksi valtion pitää pakottaa hoitojen keskittämiseen.

Se, että Suomessa on niin paljon laaja-alaisia sairaaloita, uhkaa jo ministeriön mukaan jo potilasturvallisuutta. Psykiatrinen hoito ja silmäsairauksien hoito ovat STM:n mukaan jo kriisissä.

STM väläyttää myös hyvinvointialueiden määrän vähentämistä. Vaihtoehtoja pitää arvioida ennen kevään eduskuntavaaleja, ministeriö vaatii. Joko alueita siis pitää vähentää tai sitten niiden tehtävät pitää järjestää uudestaan niin, että kaikki alueet eivät enää tuottaisi vaativaa erikoissairaanhoitoa.

STM:n virkapuheenvuorossa todetaan, että Suomen sote-järjestelmä on ajautunut väärille urille.

Sote-palveluiden painopiste ei pitäisi olla sairaaloissa, joissa ihmisten sairauksia hoidetaan isolla rahalla. Ensisijainen tehtävä on ministeriön mukaan aivan toinen: tärkeintä on ”turvata kaikille mahdollisuus työ- ja toimintakykyiseen elämään sekä edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia”.

Käytännössä Suomessa on toimittu aivan päinvastoin. Aluepäättäjät ja valtakunnan poliitikot eivät halua säästää sairaaloista, joten sen sijaan on säästetty peruspalveluista ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Ministeriö vaatii, että jatkossa rahat täytyy ohjata niin, että näin ei enää tapahdu.

Ministeriö esittää myös, että nykymuotoisesta kotihoidontuesta luovutaan. Tälle ehdotukselle on jopa kannatusta puoluekentällä: niin kokoomus, Sdp kuin vihreätkin kannattavat asiaa.

Kotihoidontukea pidetään ongelmallisena siksi, että se sitoo naisia, erityisesti maahanmuuttajaäitejä, kotiin pitkiksi ajoiksi. He eivät osallistu työelämään eivätkä lapset mene päiväkotiin.

Ministeriö huomauttaa, että ulkomaalaissyntyisten lasten köyhyysriski on nelinkertainen suomalaistaustaisiin lapsiin verrattuna. Pienituloisissa lapsiperheissä eletään tyypillisesti merkittävässä määrin erilaisilla tuilla.

Myös lapsilisä, vanhempainpäivärahat ja muut lapsiperheiden etuudet pitää uudistaa, STM linjaa. Tarkkaa ehdotusta siitä, miten tämä tehtäisiin, ei ministeriöllä ole.

”Lapsilisä on pienituloisille lapsiperheille merkittävä osa toimeentulon kokonaisuutta, mutta ei tarkoituksenmukaisin tai tehokkain tapa vähentää lapsiperheiden pienituloisuutta”, ministeriö kirjoittaa paperissaan.

Source: Helsingin Sanomat · Veera Paananen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira