Syksyllä on sattunut jo kaksi onnettomuutta, joissa turma-auto on katkennut osiin. Auton kori on sivuilta heikompi kuin keulasta.

Useita pelastusajoneuvoja ja työkone sekä pelastushenkilöstöä pysäköitynä valaistulle tielle yöllä.
Auto hajosi useisiin osiin onnettomuudessa Hämeenlinnanväylällä Vantaalla eilisiltana. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

17:29

Tämän syksyn rajut auto-onnettomuudet ovat herättäneet kysymyksiä autojen koriturvallisuudesta. Etelä-Suomessa on sattunut alle kuukauden sisällä kaksi eri kolaria, joissa henkilöauto katkesi osiin.

Lokakuun lopulla kuljettaja kuoli Orimattilassa, kun henkilöauto ajautui ulos Lahdentieltä ja katkesi keskeltä kahtia törmäyksen voimasta.

Eilisiltana Hämeenlinnanväylällä Vantaalla tapahtui vakava liikenneonnettomuus, jossa auto hajosi kolmeen osaan. Turma-auto näyttäisi katkenneen lähes sivuttaissuunnassa. Ainakin Vantaalla kuljettaja ajoi kovaa ylinopeutta.

Sivutörmäyksen testinopeus 32 km/h

Auton korin rakenne kestää sivulta tulevaa törmäysenergiaa huomattavasti vähemmän kuin keulasta.

– Sivulle on huomattavasti hankalampi tehdä törmäysvyöhykkeitä kuin eteen, kertoo Traficomin tyyppihyväksyntäyksikön päällikkö Henri Takkinen.

Törmäysvyöhyke on korirakenteen osa, jonka on tarkoitus painua hallitusti kokoon törmäyksessä ja suojata matkustamoa.

Lukijan video onnettomuuspaikalta näyttää auton tuhon.

Myös autojen turvallisuusvaatimukset erilaisille sivutörmäyksille ovat huomattavasti lievemmät kuin nokkakolareille.

EU:n vaatimuksissa pylvässivutörmäyksen testinopeus on 32 kilometriä tunnissa. Vaatimus pyrkii varmistamaan autoille minimitason, mutta todelliset onnettomuudet eroavat usein testitilanteista.

Turma-auto osui valopylvääseen

Poliisin mukaan Vantaan turmakuljettaja menetti auton hallinnan Sanomalan kohdalla. Auto osui sivukaiteeseen ja törmäsi valotolppaan. Yksin autossa ollut kuljettaja loukkaantui törmäyksessä.

Auton katkeaminen saattoi poliisin mukaan johtua siitä, että se törmäsi esteeseen, joka ei joustanut.

Sivutörmäys on hankalampi tilanne kuin etutörmäys myös turvalaitteiden suojan kannalta. Turvatyynyjen, vyönkiristimien ja muiden turvalaitteiden vaatimukset ovat olleet pidempään voimassa etutörmäyksen suunnasta.

Takapenkki ei ole välttämättä turvallisin

Perinteinen käsitys siitä, että takapenkki olisi auton turvallisin paikka, ei Takkisen mukaan pidä yksiselitteisesti paikkaansa. Turvalaitteita on usein enemmän etupenkeillä, ja ne ovat parantuneet viime vuosikymmeninä.

– Lapselle takapenkki on lähtökohtaisesti turvallisin paikka oikeanlaisessa turvalaitteessa, Takkinen sanoo.

Hänen mukaansa tilanne vaihtelee paljon sen mukaan, minkälaisesta autosta on kyse ja minkälaiset turvajärjestelmät siinä on käytössä.

Autojen koriturvallisuus on kehittynyt merkittävästi vuosien saatossa.

Suurlujuusteräkset ovat yleistyneet ja teräksen liitosmenetelmät ovat muuttuneet materiaalien myötörajojen ja murtolujuuksien parantuessa. Myötöraja tarkoittaa sitä jännitystasoa, jonka ylittyessä materiaalissa tapahtuu pysyvä muodonmuutos.

– Kun katsoo Euro NCAP -kolaritestejä, niin ensimmäisten ja viimeisimpien välillä on suuria eroja, Takkinen sanoo.

Source: Yle · Mikko Rita

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira