Eduskunta hyväksyi keskiviikkona muutokset siviilipalveluslakiin. Tavoitteena on, että siviilipalvelus kytketään nykyistä tiiviimmin kokonaisturvallisuuteen ja yhteiskunnan varautumiseen. Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.

Siviilipalvelusvelvollisten eli sivareiden nykyistä tehokkaammasta hyödyntämisestä kriisiaikoina on keskusteltu jo vuosia. Nykyisin siviilipalvelukseen hakee vuosittain noin 2 000 henkilöä, ja sen suorittaa noin 1 200. Osa hakeneista saa joko lykkäystä tai heidät todetaan palvelukseen kelpaamattomiksi. Osa taas päättää hakemuksen lähettämisen jälkeen mennä sittenkin armeijaan.

Sivarit eivät ole mikään pieni ryhmä. Osittaisen liikekannallepanon aikana tasavallan presidentti voi valtioneuvoston esityksestä määrätä palvelukseen siviilivarannon, johon kuuluu noin 32 000 sivaria. Laajan yleisen liikekannallepanon aikana voidaan ottaa käyttöön myös niin sanottu lisävaranto, johon kuuluu lisäksi 24 000 sivaria.

Sivareiden rooli sodan aikana nousi näkyvästi pinnalle sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014. Se aiheutti Suomessa piikin reservinkieltäytyjien määrässä. Aiemmin reservistä eronneiden määrä oli vaihdellut alle sadasta runsaaseen kahteensataan. Mitä enemmän oli kertausharjoituksia, sitä suurempi oli reservinkieltäytyjien määrä. Vuonna 2015 määrä hyppäsi kuitenkin hetkellisesti melkein tuhanteen.

Seuraava loikka tapahtui vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi päätti pyrkiä Naton jäseneksi. Reservistä kieltäytyi jo yli 3 800 henkilöä. Määrä alkoi olla niin suuri, että puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi vuonna 2024 miettivänsä reservistä eroamisen kieltämistä. Tosin asiasta nousseen kohun vuoksi hän joutui vetämään sanojaan takaisin.

Tärkein tekijä siviilipalveluslain uudistamisen taustalla oli Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Se muutti merkittävästi Suomen turvallisuustilannetta. Yhteiskunnan kykyä selviytyä erilaisista kriiseistä on haluttu vahvistaa. Siviilipalvelus­velvollisia haluttaisiin käyttää esimerkiksi väestönsuojelussa, pelastustehtävissä, suuronnettomuuksissa ja viranomaisten avustamisessa. Nykyistä siviilipalvelus­järjestelmää ei ole kuitenkaan rakennettu ensi sijassa kriisivalmiuden tarpeisiin.

Nyt hyväksytty laki pidentää siviilipalveluksen koulutusjakson neljästä viikosta viiteen viikkoon. Tarkoituksena on syventää kokonaisturvallisuuteen liittyvää opetusta. Sivarit alkavat myös tehdä työpalveluksensa nykyistä useammin kokonaisturvallisuutta tukevissa tehtävissä. Lisäksi julkiselle hallinnolle tuli velvoite huomioida siviilipalvelus valmiussuunnittelussa.

Laissa sanotaan nyt myös vanhaa lakia selvemmin, että Siviilipalveluskeskus voi määrätä palveluksessa olevan siviilipalvelusvelvollisen auttamaan tilapäisesti toista viranomaista. Se on mahdollista, jos yleinen etu sitä vaatii ja toinen viranomainen pyytää apua. Tehtävän pitää kuitenkin olla siviililuonteinen.

Vanhan lain mukaan siviilivarantoon kuuluvia sivareita voitiin määrätä palvelukseen vain sotilaallisen kriisin aikana. Tulevaisuudessa tähän joukkoon kuuluvia voidaan määrätä palvelukseen enintään kahdeksi viikoksi muissakin kuin sotilaallisissa kriiseissä. Palvelus voidaan määrätä alkamaan välittömästi.

Laki helpottaa myös siviilipalveluksesta asepalvelukseen siirtymistä. Lisäksi siviilipalveluksen reserviin eli nykyiseen siviilivarantoon kuuluville mahdollistetaan kertauspalvelus, jonka enimmäiskesto on 40 päivää.

Siviilipalveluslain uudistusesitys on tarpeellinen. Se säilyttää palveluksen vakaumukseen perustuvana ja siviililuonteisena palvelusmuotona. Sen tavoitteena ei ole siviilipalveluksen ”koventaminen” vaan tehdä siitä aktiivisempi osa Suomen kriisinkestävyyttä. Tämä lisännee myös sen arvostusta.

Source: Helsingin Sanomat

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira