Työnantaja ei väittänyt, ettei verosihteeri Sirpa Tykkyläinen tekisi töitä. Takana on 35 vuoden ura Lahden verotoimistossa.

Tykkyläisen suoriutumista alettiin kuitenkin kyseenalaistaa pari vuotta sitten, kun verovirkailijoiden työ muuttui.

Aiemmin hän palveli asiakkaita tiskin takana ja nautti työstään. Hän teki myös liikkuvaa työtä, eli kävi kesäisin hoitamassa kansainvälisiä veroasioita marjatiloilla.

Nykyisin verosihteerit istuvat koneen äärellä ja poimivat tehtäviä työjonoista. Tykkyläisen työpäivään saattoi kuulua sekä työjonojen tekoa että puhelinpalvelua.

Verohallinto seuraa tarkkaan työntekijöiden hoitamien tehtävien määrää.

– Seuranta on koko ajan kiristynyt vuosien saatossa. Tärkeintä on tehdä mahdollisimman paljon lukumääräisesti, Tykkyläinen sanoo.

MOT selvitti työnteon valvontaa kahdessa valtion virastossa, Verohallinnossa ja Kelassa, joissa tehdään paljon etätyötä.

Siitä kerrotaan uudessa MOT-ohjelmassa.

Kelan etätyön valvonta nousi aiemmin tänä vuonna otsikoihin, kun se sai poikkeuksellisen tuomion työntekijän laittomasta irtisanomisesta. Jutun julkaisun jälkeen MOT sai viestejä siitä, ettei valvontaa ole vain Kelassa.

Tietopyynnöillä saamamme aineisto näyttää, kuinka työ myös Verohallinnossa on muuttunut ja miten työntekijöiden suoriutumista valvotaan.

Verotusyksikössä on 1 700 työjonoa

Jokaiselle verosihteerille on laadittu työsuunnitelma, joka määrittelee hänelle kuuluvat työjonot. Kaikkiaan verotusyksikössä on yli 1 700 työjonoa. Yksittäinen jono voi liittyä esimerkiksi verokortteihin tai kotitalousvähennyksiin.

Jonoille on määritelty päivittäiset tavoitevauhdit. Se tarkoittaa, kuinka monta kappaletta virkailijan pitää jonosta päivässä hoitaa.

MOT pyysi tietopyynnöllä listaa tavoitevauhdeista. Saadusta listasta on kuitenkin poistettu tieto siitä, mikä tavoitevauhti liittyy mihinkin työjonotehtävään.

Verohallinnon mukaan tietojen antaminen voisi paljastaa verovalvonnan painopisteitä ja heikentää verovalvonnan vaikuttavuutta.

Enimmillään tavoite on yksinkertaisessa tehtävässä 126 kappaletta päivässä, kun taas pitkäkestoisimpiin tehtäviin työaikaa saa kulua puolikin vuotta. Kyse voi olla esimerkiksi erittäin laajasta verotarkastuksesta.

Esihenkilöt seuraavat viikoittain, että virkailijat ja tiimit saavuttavat työsuunnitelmassa sovitut tavoitteet. Silloin suunnitelman pitävyys eli SUPI on 100 prosenttia.

Kädenjäljeksi jäi vain 5 300 euroa

Pitkän uran tehneille virkailijoille työjonot ovat tarkoittaneet kokonaan uusien tehtävien opettelua. Työ on entistä vaativampaa, kun automaatio hoitaa helppoja tehtäviä.

Sirpa Tykkyläinen hoiti pitkään asiakaspalvelussa henkilöverotusta, mutta ryhtyi pari vuotta sitten opettelemaan yritysverotuksen uusia työjonotehtäviä.

Työnantaja järjesti Sirpa Tykkyläiselle erilaisia tukitoimia, kuten vierihoitoa.

Tykkyläinen mieltää vierihoidon tilanteena, jossa henkilö istuu vieressä, opettaa asiaa ja siitä keskustellaan. Hänen vierihoitonsa oli toisenlaista.

Syksystä 2024 lähtien keskustelut kappaleiden kertymisestä alkoivat olla viikoittaisia. Esihenkilö piti palaverin siitä, onko edellisellä viikolla päästy lähemmäksi kappaletavoitteita. Jatkuva seuranta aiheutti Tykkyläisen mukaan ääretöntä stressiä ja unettomuutta.

Hänet irtisanottiin kahden virkakäskyn, kirjallisen huomautuksen ja varoituksen jälkeen toukokuussa.

Tykkyläisen työjonotekeminen oli työnantajan tilastojen mukaan jäänyt pitkään alle 10 prosenttiin tavoitteista, kun muut samassa työssä olivat päässeet yli 100 prosenttiin.

Siten myös verovalvonnan niin sanottu kädenjälki oli hänellä jäänyt vähäiseksi kollegoihin verrattuna. Kädenjälki viittaa valtion kassaan valvonnalla tienattuihin euroihin eli havaittuun verovajeeseen.

Tykkyläisen kädenjälki oli vuoden 2025 valvonnassa 5 309 euroa, kun samaa työtä tekevien ryhmien virkailijoilla se oli keskimäärin 133 285 euroa, todetaan irtisanomispäätöksessä.

– Tuntui äärettömän pahalta varsinkin, kun luki raportin siitä, miten minä teen työtä. Se oli niin järkyttävää luettavaa, että en tunnistanut itseäni ollenkaan siitä tekstistä.

Sirpa Tykkyläinen kävelee Linnaistensuon luonnonsuojelualueen pitkospuilla.
Tykkyläisen mukaan varsinkin pitkään Verohallinnossa työskennelleet ovat olleet työnantajalle lojaaleja jopa oman terveyden kustannuksella. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Aito alisuoriutuminen ei johdu motivaation puutteesta

Alisuoriutumiseen puututaan Verohallinnossa herkästi ja siihen laadittu selkeät ohjeet. Esihenkilöille kerrotaan, miten heidän tulee edetä, jos työntekijä jää jatkuvasti kauas tavoitteista.

Aito alisuoriutuminen ei johdu motivaation puutteesta, ohjeissa todetaan. Työntekijä yrittää parhaansa, mutta tulosta ei synny riittävästi, eikä siihen pääsemiselle ole esteitä.

Irtisanominen on ohjeen mukaan mahdollista tehtävien laiminlyönnin perusteella, kun aikaansaavuus ja työn laatu on arvioitu tasolle A. Silloin työntekijällä on merkittäviä puutteita suoriutumisessa ja osaamisessa sekä jatkuva erityisen tuen tarve. Arvion heikennys alentaa myös palkkaa.

MOT:n saamasta aineistosta käy ilmi, että Verohallinto joutui keväällä puuttumaan siihen, miten tapauksia valitaan työjonoista. Aiemmin virkailijoilla oli mahdollisuus poimia työjonoista helppoja tehtäviä ja siten suoriutua työstä nopeammin.

Tehtävien valikointi jonoista estettiin muun muassa asiakkaiden tietosuojaan vedoten.

”Muutos voi vähentää henkilöstön kuormitusta tilanteissa, joissa virkailijat ovat kokeneet epäoikeudenmukaisuutta töiden jakautumiseen liittyen”, johtoryhmän muistiossa todetaan.

Sirpa Tykkyläinen Linnaistensuon luonnonsuojelualueella.
Tykkyläinen käy mielellään kävelyllä luonnonsuojelualueella rauhoittamassa mieltään. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Henkilöstön SUPI-tavoitteet ylittyneet

Työjonojen tavoitevauhdit ovat Verohallinnossa kaiken aikaa kiristyneet. Siitä huolimatta työntekijät saavuttavat tavoitteet hyvin, sanoo verotusyksikön ylijohtaja Marko Myllyniemi.

Myllyniemen mukaan kauas tavoitteistaan jääviä on ”joku prosentti”, kun enemmistö virkailijoista on joko erinomaisia tai perushyviä suorittajia.

– Meillähän henkilöstö on nyt kolmen vuoden ajan joka vuosi ylittänyt nämä SUPI-tavoitteet monilla, monilla prosenteilla, Myllyniemi sanoo.

Hän ei usko, että tavoitteisiin päästäisiin tekemällä pimeää ylityötä. Hänen mukaansa työtyytyväisyys on mittareiden mukaan parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet.

– Samaan aikaan kun me ollaan pystytty meidän tuottavuutta kasvattamaan, meidän työtyytyväisyyskysely on parantunut lähes ennätystasolle. Me ollaan valtion keskiarvon yläpuolella, hän vastaa.

Saamme Verohallinnosta myös tiedon siitä, kuinka paljon siellä on ollut työoikeudellisia seuraamuksia. Vuoden 2024 alusta lähtien työntekijöille on annettu 14 kirjallista varoitusta ja irtisanottu kuusi.

Tykkyläisen kaltaisia alisuoriutumiseksi tulkittuja tapauksia joukossa on kaksi. Toisesta on seurannut kirjallinen varoitus, toisesta virkasuhteen irtisanominen. Alisuoriutumisen perimmäinen syy näyttää jääneen näissä tapauksissa työnantajalle epäselväksi.

Ruutuvihkoja joihin on kirjattu Irtisanotun verosihteerin Sirpa Tykkyläisen muistiinpanoja työpäiviensä sisällöstä eri vuosilta.
Irtisanomisaikana Tykkyläinen on käynyt läpi vuosien varrella tekemiään muistiinpanoja työpäiviensä sisällöstä. Niitä hän on verrannut työnantajalta saamiinsa tietoihin työsuorituksistaan. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Sirpa Tykkyläisellä on vuodesta 2015 tallella vihkoja, joihin hän on kirjannut päivittäin muistiin työtehtäviään ja niihin käyttämäänsä aikaa jopa minuuttien tarkkuudella. Muistiinpanojen avulla hän on pyrkinyt selvittämään, vastaavatko työnantajan suoriutumisarviot hänen tekemäänsä työtä.

– Kaikkea sitä työtä, mitä minä olen tehnyt, ei ole huomioitu siinä arvioinnissa. On hyvin paljon semmoista näkymätöntä työtä, mikä täytyy tehdä, mutta se ei välttämättä näy missään tuloksissa, Tykkyläinen sanoo.

Työnantaja ei ole pitänyt hänen itse keräämiään tietoja uskottavina.

Vaikka hän on työnantajan tilastojen mukaan alisuoriutunut, valtaosa asiakkaista on antanut hänelle puhelinpalvelusta parhaan arvosanan eli viitosen.

– Työnantaja katsoo sitä tehokkuutta enemmän kuin sitä, että ihmiselle saa sen asian selvitettyä niin, ettei sen tarvitse palata siihen asiaan välttämättä enää ollenkaan.

Tykkyläinen palkkasi itselleen lakiapua

Irtisanomistilaisuudessa luottamusmiehet esittivät vielä lyhyttä kokeilua, jossa Tykkyläinen saisi tehdä pelkästään asiakaspalvelua. Työtehtäviä on voitu aiemmin räätälöidä työntekijän osaaminen huomioiden.

Työnantaja vastasi kuitenkin, ettei virkamieslaissa edellytetä työnantajaa etsimään toista tehtävää ennen irtisanomista. Räätälöintejä ei Verohallinnossa enää tehdä kuin terveydellisin perustein.

Sirpa Tykkyläinen asettelee juomalaseja pöydälle.
Tykkyläinen ilahtui, kun näki puhelinpalvelusta saamansa hyvät palautteet. Hänen irtisanomisaikansa päättyy marraskuussa. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Tykkyläinen ei hyväksy työnantajan käsitystä heikosta aikaansaavuudesta. Hän on palkannut itselleen asianajajan oikeusprosessia varten.

– Me ei olla mitään koneita. Jos kuulee koko ajan negatiivista palautetta, niin lähtee ajatus itsellä menemään, että osaanko minä tätä työtä tehdä. Vaikka minäkin olen yli 35 vuotta ollut verolla, niin kyllä minä nyt jotain osaan.

Ladataan lomaketta...

Source: Yle · Anne Ali-Hokka, Juha Kivioja, Kati Pehkonen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira