Miksi menestyneet, älykkäiden ihmisten johtamat yritykset ajautuvat toistuvasti katastrofeihin, jotka näyttävät jälkikäteen täysin vältettäviltä? Tähän monimutkaiseen kysymykseen hakee uutuuskirjassaan vastausta tietoturvayhtiö WithSecuren perustaja ja Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Siilasmaa käy Havainnoi, ajattele, toimi – Strateginen johtaminen tekoälyn aikakaudella -kirjassaan läpi tunnettuja epäonnistumisia ja antaa yritysjohdolle runsaasti vinkkejä havainnointiin, ajatteluun ja toimintaan.
Nykyisin myös kasvuyrityssijoittajana tunnettu Siilasmaa haluaa kirjassaan kannustaa yritysten johtajia ottamaan nopeasti käyttöön uusia toimintatapoja. Siilasmaan mukaan tekoäly tiivistää päätöksenteon tahdin niin nopeaksi, että vanhoilla johtamismalleilla joutuu ennen pitkää ongelmiin.
Hän haastaa yritysjohtajia havainnoimaan uusilla tavoilla ja esimerkiksi olemaan valppaana kuulemaan ja jopa etsimään huonoja uutisia.
– Huonot uutiset ovat hyviä uutisia, koska ne antavat mahdollisuuden oppia ja korjata suuntaa, Siilasmaa kirjoittaa.
Kirja konkretisoi havainnoinnin tärkeyttä lukuisilla esimerkeillä tilanteista, joissa olennainen tieto on ollut olemassa, mutta se ei ole joko tavoittanut johtoa tai tietoa ei ole otettu huomioon. Tuloksena on ollut suuren luokan epäonnistumisia.
Poimimme Siilasmaan kirjasta kolme kiinnostavaa havaintoa suurten yritysten toiminnasta, joissa on joko ajauduttu vaikeuksiin tai tarkan havainnon avulla menestytty kilpailijoita huomattavasti paremmin.
Nokiaa pidettiin vaikeana kumppanina
Kirjaan on päätynyt Siilasmaan havaintoja Nokian matkapuhelinbisneksen suuruuden ajoilta. Siilasmaa kuvaa ilmiötä, jota hän kutsuu kulttuuriseksi tukahduttamiseksi: epämiellyttävät tosiasiat kyllä kuullaan, mutta yrityskulttuuri estää niihin reagoimisen.
Siilasmaa törmäsi ilmiöön vuonna 2005, kun Nokian talousjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kutsui hänet puhumaan yhtiön ylimmän johdon koulutusohjelmaan Panoramaan.
Tuolloin F-Securen toimitusjohtajana työskennellyt Siilasmaa teetti maailman johtaville riskipääomasijoittajille kyselyn siitä, miten houkutteleva kumppani Nokia oli startupeille verrattuna muihin suuriin teknologiayhtiöihin.
Tulos oli tyly: Nokia sijoittui selvästi toiseksi huonoimmaksi heti Oraclen jälkeen.
Esitin tulokset Panoramassa odottaen, että minut saatettaisiin kohteliaasti ulos. Sen sijaan esitykseni sai koko ohjelman parhaat arviot. Yleisössä oli fiksuja ja älyllisesti rehellisiä ihmisiä. He näyttivät aidosti ymmärtävän aineistoni viestin. Ajattelin, että tämän täytyisi johtaa muutokseen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Tämä oli Nokian oma versio kulttuurisesta tukahduttamisesta. [...] Huonot uutiset oli kuultu. Niille oli jopa taputettu. Sitten ne arkistoitiin kaikessa hiljaisuudessa ja unohdettiin.
Siilasmaan mukaan ongelmalla oli kaksi juurisyytä. Kulttuurisesti Nokia menestyi niin hyvin, ettei kukaan halunnut keikuttaa venettä ja vaarantaa kasvua. Silloin varovaisuus alkoi näyttää viisaudelta.
Rakenteellisesti taas komiteavetoisessa päätöksenteossa jokaisella johtajalla oli käytännössä veto-oikeus pysäyttää asioita, mutta kenelläkään ei ollut mandaattia viedä uudistuksia läpi.
Laajemmin Siilasmaa on käsitellyt Nokia-vuosiaan kirjassa Paranoidi optimisti.
Boeing epäonnistui dramaattisin seurauksin
Äärimmillään yritysten sisäisen kulttuurin ongelmat voivat johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Tällaisen esimerkin Siilasmaa nostaa lentokonevalmistaja Boeingista, jonka kaksi uudehkoa 737 MAX -lentokonetta joutui tuhoisiin onnettomuuksiin vuosina 2018 ja 2019.
Onnettomuuksissa kuoli 346 ihmistä, ja konetyyppi oli 20 kuukautta lentokiellossa turmien jälkeen. Onnettomuuksien, lentokieltojen ja tilausten peruuntumisen arvioidaan aiheuttaneen Boeingille jopa 60 miljardin euron kustannukset.
Onnettomuudet aiheuttaneen, lentäjiä avustavan MCAS-järjestelmän oli havaittu aiheuttaneen ongelmia jo silloin, kun sitä testattiin simulaattorikäytössä. Turvallisuusriskeistä oli keskustelua yhtiön sisällä, mutta se jäi huomioimatta.
Boeing ei epäonnistunut siksi, että siltä olisi puuttunut älykkäitä ihmisiä tai tarkkaa dataa. Yhtiöllä oli poikkeuksellisen taitavia insinöörejä. Sillä oli dataa. Sillä oli ihmisiä, jotka olivat valmiita kertomaan totuuden – ihmisiä, jotka todella kertoivat totuuden sisäisissä viesteissä. Organisaatiolta puuttuivat rakenne ja prosessit, jotka olisivat pakottaneet totuuden esiin. Epäonnistumisten perimmäinen syy oli kuitenkin kulttuuri, jossa rehellisyys oli suurimman vastuksen tie sen sijaan, että se olisi tarjonnut parhaat mahdollisuudet edetä uralla. Boeing epäonnistui, koska se piti vain yhdenlaisia kokouksia – sellaisia, joissa pöydällä oli vain yksi kysymys: kuinka pysymme aikataulussa? [...] Havainnointi vaatii myös nöyryyttä. Suurin uhka on tarve olla oikeassa, näyttää pätevältä ja säilyttää oma asemansa. Boeingin vaiennetut varoitukset ja Nokian veto-oikeuskulttuuri osoittavat, kuinka nämä tunteet muuttavat mahdolliset signaalit vaikenemiseksi.
Havainnointi nosti markkinajohtajaksi
Kirjassaan Siilasmaa nostaa onnistuneen havainnoinnin esimerkiksi kosmetiikkajätti Estée Lauderin Clinique-brändin synnyn 1960-luvulta.
Yhtiön johtoon kuulunut Leonard Lauder havaitsi 1960-luvun puolivälissä kaksi merkittävää murrosta, kun suuret ikäluokat tulivat ostoikään ja nuorisokulttuuri muokkasi kulutusta.
Naiset siirtyivät yhä enemmän työelämään, jolloin aikaa monimutkaisille kauneusrutiineille ei enää ollut. Nuoret naiset eivät halunneet näyttää äideiltään, saati käyttää heidän meikkejään.
Vuonna 1968 lanseerattu Clinique poikkesi totutusta radikaalisti: se nojasi ihotautilääkärien asiantuntemukseen, selkeään rutiiniin ja minimalistisiin pakkauksiin. Uudentyyppisen konseptin kannattavaksi saaminen vei viisi vuotta. Lauder arvioikin myöhemmin, ettei läpimurto olisi onnistunut pörssiyhtiössä kvartaalipaineiden vuoksi.
Lopulta Cliniquesta tuli Yhdysvaltojen nopeimmin kasvava kosmetiikkabrändi, joka ohitti myynnissä jopa emoyhtiönsä perinteiset tuotteet.
Siilasmaan mukaan keskeinen opetus on selkeä: Lauder ei keksinyt uutta tarvetta tyhjästä, vaan havaitsi sen ennen kilpailijoitaan ja rakensi liiketoiminnan havaintonsa ympärille.
Source: Yle · Timo-Pekka Heima
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira