Vantaalla seurakuntavaaleihin on lähdössä poikkeuksellisen paljon ehdokkaita. Sunnuntain vaaleissa on ehdolla 288 ihmistä, mikä on 64 ehdokasta enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Kasvua oli noin 30 prosenttia, kun Helsingissä ehdokasmäärä kasvoi seitsemän ja Espoossa neljä prosenttia.

Vaaleissa valitaan seurakuntaneuvostot ja yhteinen kirkkovaltuusto. Luottamushenkilöt päättävät muun muassa kirkollisverovarojen käytöstä, kiinteistöistä ja seurakuntien toiminnan painopisteistä.

Vantaalla kirkollisverotulot ovat arviolta 32,7 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Vantaan keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Korson kirkkoherra Tuomas Antola iloitsee ehdokasmäärien kasvusta.

Hän näkee kasvun osana laajempaa ilmiötä: epävakaassa maailmassa ihmiset hakevat turvaa kirkosta ja sen pysyvistä arvoista. Hänen mukaansa tämä vetoaa myös nuoriin.

Yli puolet Vantaan ehdokasmäärän kasvusta selittyy kirkon liberaaliin laitaan kuuluvalla Tulkaa kaikki -liikkeellä: sen listoilla on nyt 75 ehdokasta, kun edellisissä vaaleissa heitä oli 41.

”Vantaalla me ollaan kaikkein liberaalein porukka”, sanoo ryhmän yhteyshenkilö Laura Häggblom, joka on myös vihreiden puolueaktiivi.

Ehdokaslistan kasaaminen sujui Häggblomin mukaan läpi vuoden poikkeuksellisen tuloksekkaasti. Yllättävän moni hakeutui ehdokkaaksi oma-aloitteisesti. Myös somesta on ollut apua.

”Meiltä löytyy yksi aktiivinen ehdokas, joka osaa tehdä Tiktokia, niin sinne on menty.”

Häggblomin mukaan uusia aktiiveja kiinnostavat keinot vaikuttaa seurakuntien arkeen, kuten kerho- ja nuorten toimintaan. Myös seksuaalivähemmistöjen asema kirkossa puhuttaa monia.

Jakolinjoja ehdokkaiden välillä tuottavat eritoten arvokysymykset.

Vaalikonekyselyssä jokainen kantansa kertonut Tulkaa kaikki -ehdokas kannatti samaa sukupuolta olevien vihkimistä kaikissa seurakunnissa.

Perinteisiä kirkollisia arvoja korostavassa Sanasta elämään -ryhmässä puolestaan ylivoimainen enemmistö oli ajatusta vastaan. Sen listalla ehdokkaita on yhteensä 71, siis ryhmistä toiseksi eniten.

Sanasta elämään -ryhmä pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä asiana, sanoo ryhmän yhteyshenkilö Jouko Jääskeläinen. Se on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen avioliittokäsitys.

Jääskeläinen on entinen kristillisdemokraattien kansanedustaja vuosilta 1991–2003 ja 2011–2015.

Ryhmä edustaa vaalikoneen perusteella ehdokkaiden konservatiivista laitaa. Jääskeläinen puhuu ennemmin ”elämää suojelevista arvoista”.

”Kymmenen käskyä on eräänlainen varhainen ihmisoikeuksien julistus. Sinun oikeutesi on minun velvollisuuteni.”

Jääskeläinen korostaa, että perinteisten arvojen kannattajat voivat yhtä lailla olla toimintatavoissaan ennakkoluulottomia. Seurakunnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajien aktiivista kohtaamista.

Vaalikauden alussa samaa sukupuolta olevia pareja vihittiin vain kahdessa Vantaan seitsemästä seurakunnasta. Nyt vihkiminen on mahdollista niistä kuudessa.

”Ihmiset ovat olleet ihan, että ai nytkö vasta. Sehän on ollut muualla niin jo vaikka kuinka pitkään”, Häggblom sanoo.

Hämeenkylä on Vantaan seitsemästä seurakunnasta ainoa, jossa ei vihitä samaa sukupuolta olevia pareja. Sinne Sanasta elämään -ryhmä on muodostanut yhteislistan Hämeenkylän huominen -ryhmän kanssa.

Myös lähetysjärjestöjen tukeminen jakaa ehdokkaita. Kaikki kantaa ottaneet Tulkaa kaikki -ehdokkaat haluaisivat tukea vain naisten pappeuden hyväksyviä järjestöjä.

Sanasta elämään -ehdokkaista valtaosa ei haluaisi rajata tukea näin.

Häggblomin mukaan naispappeudesta keskustellaan vaalitapahtumissa yhä paljon. Äänestäjiä ovat puhuttaneet myös hautausmaksujen korotukset, joita on vauhdittanut hautaustoimen valtionrahoituksen väheneminen.

Nuorten, etenkin nuorten miesten, lisääntyneestä uskonnollisesta kiinnostuksesta on puhuttu viime aikoina paljon.

Alle 30-vuotiaita on Vantaalla ehdolla 25, yhdeksän enemmän kuin viime vaaleissa. Kasvua on 56 prosenttia, mutta koko ehdokasjoukosta nuoria on edelleen alle joka kymmenes. Ehdokkaiden keski-ikä on 56 vuotta.

Antola kertoo nuorten aktiivisuuden lisääntyneen Korson seurakunnassa voimakkaasti. Kahtena peräkkäisenä vuonna yli puolet rippikoululaisista on halunnut jatkaa isoskoulutukseen.

”Meillä on jopa haastetta siinä, että kaikille halukkaille ei oikein paikat riitä.”

Häggblom kertoo kohdanneensa kirkossa aiempaa enemmän nuoria myös muulloin kuin rippikoulun yhteydessä.

”Eikä se tarkoita pelkästään nuoria miehiä, vaan kyllä siellä on myös nuoria naisia.”

Ehdokkaiden runsaus ei vielä takaa vilkasta vaalipäivää. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Vantaalla äänesti vain 8,4 prosenttia äänioikeutetuista.

Jouko Jääskeläinen pitää ehdokkaiden vähäistä tunnettuutta keskeisenä syynä alhaiseen äänestysaktiivisuuteen. Moni voi suhtautua vaaleihin mielenkiinnolla mutta todeta sitten, ettei tunne listoilta ketään.

Tuomas Antola uskoo tai ainakin toivoo, että suuremmat ehdokasmäärät näkyvät myös suurempana äänestysintona.

Myös vaalisunnuntain sää voi vaikuttaa siihen, kuinka moni lähtee uurnille, hän pohtii.

”Toivotaan, että saadaan siihen yläkerrasta apuja.”

Source: Helsingin Sanomat · Joakim Westrén-Doll HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira