Seurakunta lähetti suvulle yli 3 600 euron laskun hautapaikoista – oikeus kumosi maksut, ja nyt rahaa voi tulla muillekin

Kouvolalainen suku on saanut kumottua seurakunnan päätöksen hautapaikkamaksuista. Suku onnistui oikeudessa todistamaan, että sukuhaudat on myönnetty ainiaaksi.

Syksyllä 2025 suku oli hautaamassa hiljaittain menehtynyttä jäsentään kuusipaikkaiseen sukuhautaan Kouvolan Elimäen hautausmaalle.

Hautajaisten alla suku sai seurakunnalta odottamattoman yllätyksen: 3 648 euron hautapaikkamaksun.

Haudoista ei ollut koskaan aiemmin tätä maksua peritty.

Ainaishauta vai määräaikainen?

Suvun mukaan haudat olivat niin sanottuja ainaishautoja, joista seurakunta ei voi periä enää hallintamaksua, koska se on kuitattu jo hautojen luovuttamisen yhteydessä.

Sukuhaudan paikoista neljä oli luovutettu vuonna 1971 ja kaksi lisäpaikkaa vuonna 1986.

Ainaishautapaikan hallintaoikeus säilyy omaisilla niin pitkään kuin hautausmaa on olemassa eli vaikka satojakin vuosia.

Kouvolan seurakuntayhtymä puolestaan tulkitsi haudat vuonna 2025 määräaikaisiksi, eikä se suostunut luopumaan maksuista kokonaan.

Suku vei lopulta asian hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa lokakuussa.

Oikeus asettui suvun kannalle ratkaisussaan: haudat on tulkittava ainiaaksi myönnetyiksi.

Oikeus kumosi seurakunnan päätökset maksuista.

Ennakkotapaus seurakunnalle

Kouvolan seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja vt. hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen kertoo, ettei kirkkoneuvosto aio valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.

Seurakunta myös soveltaa hallinto-oikeuden päätöstä muihin vastaaviin ainaishautoihin, joita Elimäen seurakunnassa on luovutettu 1970-luvulla.

Hämäläinen, joka on Elimäen kirkkoherra, arvioi tapauksia olevan noin kolmekymmentä.

– Mikäli jostain ainaishaudasta on peritty maksuja, jotka eivät ole linjassa hallinto-oikeuden päätöksen kanssa, niin ne maksetaan omaisille takaisin.

Seurakunta vetosi virheeseen

Oikeuskäsittelyssä seurakunnan kanta oli, ettei suvun hautoja ole myönnetty alun perin ainaispaikoiksi.

Niiden myöntäminen olisi ollut 1970-luvulla voimassa olleen Elimäen seurakunnan ohjesäännön vastaista.

Seurakunnan mukaan kirkon työntekijä oli tehnyt virheen asiakirjojen laadinnassa, eikä määräaikaisuutta ollut merkitty aikoinaan dokumentteihin.

Suku puolestaan huomautti, että sopimukset haudoista oli tehty ennen kuin kirkkolaki kielsi ainaishautapaikkojen myöntämisen.

Kirkkolaki kielsi ainaishaudat vuonna 1994. Jo tätä ennen ne olivat kuitenkin harvinaistuneet.

Suvun mielestä haudat oli tarkoituksella myönnetty ainiaaksi ja aikana, jolloin se oli vielä sallittua.

Harvinainen oikeustapaus

Kirkkohallituksen hautaustoimen asiantuntijan Jani Kärkkäisen mukaan ainaishautapaikkoja koskevat oikeusriidat omaisten ja seurakunnan välillä ovat Suomessa melko harvinaisia.

– Tyypillisempää on, että esimerkiksi sukulaisten välille syntyy riitoja siitä, ketä ainaishautapaikkaan saa haudata, sanoo Kärkkäinen.

Nykyään seurakunnat myöntävät kaikki haudat määräaikaisina esimerkiksi 25 vuodeksi kerrallaan.

– Niistä peritään hallintamaksu uudestaan, kun määräaika on katkolla tai uuden hautauksen yhteydessä siltä osin kun hallinta-aikaa tarvitsee jatkaa, kertoo Kärkkäinen.

Ainaishauta on halvempi

Vanhoilla hautausmailla on kuitenkin yhä paljon ainaishautoja. Niihin voi haudata vainajia, jos niissä vain on tilaa.

Ainaishautaa ei voi ottaa pois muuta kuin hoitamattomuuden takia.

Toisin kuin määräaikaisissa haudoissa, ainaishautapaikasta ei lunastamisen jälkeen peritä erillistä hautapaikka- tai hallintamaksua enää koskaan.

Itse hautaamiseen liittyvistä toimenpiteistä veloitetaan hautauspalvelumaksu.

– Tämän takia ainaishautaan hautaaminen voi tulla noin puolet halvemmaksi kuin määräaikaiseen hautaan, sanoo Jani Kärkkäinen.

Haastattelussa hautaustoimen asiantuntija Jani Kärkkäinen kertoo vielä tarkemmin mistä ainaishautapaikoista on kyse:

Hautaustoimen asiantuntija Jani Kärkkäinen kertoo mikä on ainaishautapaikka