Savonlinnalaisyritys palkkasi ex-kansanedustajan edistämään bisnestä – tästä syystä Norja kiinnostaa nyt yrityksiä

Yhä useampi suomalaisyritys tähyää Norjaan.

Yksi niistä on savonlinnalainen Norelco, joka aikoo aloittaa kaupankäynnin Norjassa ensi vuonna. Yritys valmistaa sähkökaappeja, muuntamoita ja kojeistoja.

Toimitusjohtaja Ari Hämäläisen mukaan yhtiön tavoitteena on myydä tuotteitaan muun muassa Norjan sähköverkkoyhtiö Statnettille. Se on ilmoittanut, –että sijoittaa miljardeja euroja sähköverkkojen parantamiseen vuoteen 2035 mennessä.

Visiomme on, että meistä tulisi Pohjoismaiden halutuin yhteistyökumppani sähkönjakelujärjestelmissä, Hämäläinen sanoo.

Tilastot kertovat, että suomalaiset yritykset ovat perustaneet Pohjoismaihin yli 400 uutta tytäryhtiötä 2020-luvulla.

Ylivoimaisesti tärkein vientimaa on Ruotsi, mutta kiinnostus Norjaa ja Tanskaa kohtaan on noussut tasaisesti:

Norjan tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten sijoitukset Norjaan ovat lähes kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2024 niiden arvo oli 9,7 miljardia euroa.

Tavaroiden vienti Norjaan on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 60 prosenttia:

Taustalla Venäjän kaupan romahtaminen

Oslon suurlähetystön vanhempi neuvonantaja Laura Piitulainen on huomannut, että suomalaisyrityksillä on nyt kova halu myydä tuotteitaan pohjoiseen naapurimaahan.

Käänne tapahtui sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022.

– Kun Venäjän vienti tyrehtyi, niin moni yritys alkoi etsiä uusia markkinoita. Norja löytyi Ruotsin takaa lupaavana uutena kohteena.

Suurlähetystössä työskentelee kaksi kaupallista asiantuntijaa, jotka auttavat yrityksiä. Norjassa ovat pärjänneet hyvin muun muassa puolustus-, energia- ja meriteollisuuden yritykset, Piitulainen kertoo.

Piitulaisen mukaan Norjan suoraviivainen yrityskulttuuri muistuttaa suomalaista. Yrityksissä ei ole tiukkoja valtarakenteita, ja päätöksiä tehdään tarvittaessa nopeasti.

Toisaalta Norjassa on tapana suosia kotimaisia yhteistyökumppaneita: ulkomaisten yritysten kanssa käydään kauppaa vain, jos tuotteet tehostavat yrityksen omaa toimintaa tai tarjoavat ratkaisuja, joita Norjasta ei löydy.

– Monella on sellainen kuvitelma, että Norja on niin vauras maa, että rahaa voidaan laittaa palamaan. Mutta norjalaiset ovat todella kovia neuvottelijoita, Piitulainen sanoo.

Myynti ei onnistu Suomesta käsin

Konsultti Gunnar Puhakka on edustanut suomalaisia yrityksiä Ruotsissa 20 vuoden ajan. Nykyään hän työskentelee myös Norjassa.

– Työ perustuu sataprosenttisesti paikallisiin verkostoihin. Jos kontakteja ei ole, niin yrityksellä on edessä kivinen tie.

Ruotsinsuomalainen Puhakka asuu Kuopiossa, mutta käy entisessä kotimaassaan joka toinen viikko.

Videolla Gunnar Puhakka kertoo, millä keinoilla yritysten kannattaa suunnata muihin Pohjoismaihin:

Myös Norelco pyrki aluksi Ruotsiin, joka on Pohjoismaiden suurin markkina-alue. Toimitusjohtaja Ari Hämäläisen mukaan siitä ei tullut mitään, koska yritystä edusti suomalainen myyjä.

Nyt virheistä on opittu. Norelco on palkannut Norjaan liiketoiminnan kehitysjohtajan, joka on aiemmin johtanut sähköyhtiötä ja ollut kansanedustaja.

Hänen on tarkoitus hyödyntää suhdeverkostoaan ja tehdä savonlinnalaisyrityksen nimeä tutuksi.

– Jos Norjassa ei uskota, että yritys on tosissaan, niin kaupan saanti tulee olemaan vaikeata, Hämäläinen sanoo.

Viime vuosina Norelcon liikevaihto on ollut vajaat 40 miljoonaa euroa. Lähivuosien tavoitteena on kasvattaa se sataan miljoonaan euroon.

Hämäläisen mukaan myyntiä ei ole mahdollista kasvattaa niin suureksi Suomessa, vaikka yritys onkin mukana rakentamassa useita datakeskuksia.

Ensi vuonna tavoitteena on myydä tuotteita Norjaan muutamalla miljoonalla eurolla. Tulevaisuudessa yhtiö tähtää siihen, että ulkokauppa olisi 30–40 prosenttia liikevaihdosta.

Norelcon suurimmat kilpailijat ovat muita pohjoismaisia konserneja. Hämäläisen mukaan sähköala on keskittynyt kovaa vauhtia, kun ruotsalaiset ja norjalaiset yritykset ovat ostaneet Suomesta pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

– Tästä syystä meidän täytyy päästä tekemään ulkomaankauppaa ja pyrkiä kasvamaan pohjoismaiseksi toimijaksi.