Hallituksen säästösuunnitelmat ovat lyöneet ällikällä jo entuudestaan ylityöllistetyt syyttäjät.
Satoja oikeudenkäyntejä joudutaan peruuttamaan, ja syyteharkinnan valmistumista ja oikeudenkäyntejä joutuu jatkossa odottamaan nykyistäkin pidempään.
– Käsittelyjä siirtyy muun muassa pahoinpitely-, nettipetos- ja seksuaalirikosjutuissa, kertoo johtava aluesyyttäjä Johanna Hervonen Etelä-Suomen syyttäjäalueelta.
Uutta istuntopäivää voi joutua odottamaan pitkään.
Syyttäjillä on suuri huoli etenkin rikosprosessin rattaisiin tavalla tai toisella joutuvien ihmisten puolesta.
Aluesyyttäjä Salla Järvinen näkee työssään, että kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi:
Väki vähenee – pidot eivät parane
Syyttäjälaitoksen työntekijöiden määrä vähenee ensi vuonna noin 80:llä. Heistä 50 on määräaikaisia syyttäjiä. Lähtöpassit saa joka kymmenes syyttäjä.
Suurimmat leikkaukset kohdistuvat Etelä-Suomen syyttäjäalueelle. Työt loppuvat 30 määräaikaiselta aluesyyttäjiltä – vuodenvaihteessa kymmeneltä ja vapun alla 20:ltä. Syyttäjien lisäksi valmistelevien sihteerien ja kansliasihteerien määrä vähenee.
Vuodenvaihteessa joudutaan peruuttamaan parikymmentä oikeudenkäyntiä, keväällä määrä on jo satoja, kertoo johtava aluesyyttäjä Johanna Hervonen.
Länsi-Suomen syyttäjäalueella peruutuksia on tehty jo tänä vuonna. Oikeudenkäyntejä siirretään myös ensi vuonna, kun syyttäjien määrä vähenee vuodenvaihteessa ja kesällä.
Myös Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen syyttäjäalueella voidaan joutua siirtämään istuntoja sen jälkeen kun vähennykset toteutuvat vuodenvaihteessa.
Vuonna 2028 syyttäjien määrä on putoamassa vielä kymmenillä, noin neljään sataan.
Syyttäjät katsovat, että vähennysten vuoksi Syyttäjälaitoksesta on tulossa paha pullonkaula rikosjuttujen käsittelyyn.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto korostaa, että syyttäjät ovat mukana rikosprosessin kaikissa vaiheissa.
He ohjaavat poliisin esitutkintaa, tekevät syyteharkintaa ja ajavat syytteitä tuomioistuimissa tarvittaessa aina korkeimpaan oikeuteen asti.
Aluesyyttäjien vastuulla vakavia rikosjuttuja
Aluesyyttäjinä työskentelevät määräaikaiset syyttäjät hoitavat etenkin tavanomaisia päivittäisrikosjuttuja kuten liikenne- ja omaisuusrikoksia ja lieviä väkivaltarikoksia.
Heidän vastuullaan on myös vakavia rikosjuttuja kuten törkeitä pahoinpitelyitä, raiskauksia ja tapon yrityksiä.
Viime vuonna määräaikaiset syyttäjät hoitivat esimerkiksi Etelä-Suomen syyttäjäalueella noin 16 000 juttua.
Työnsä menettävien määräaikaisten syyttäjien jutut on jaettava jäljelle jääville ylityöllistetyille aluesyyttäjille.
Aluesyyttäjä Laura Hollmén kertoo, että hänellä on syyteharkinnassa noin 100 asiaa ja käräjä- ja hovioikeudessa vireillä 190 asiaa. Määrä on tavanomainen Etelä-Suomen syyttäjäalueella.
Hollménin määräaikainen sopimus jatkuu vuoden 2027 loppuun asti, joten hänen juttupinonsa kasvaa ensi vuonna, kun muiden määräaikaisten syyttäjien työsuhteita päättyy.
Samoin käy vakinaisessa virassa olevalle Salla Järviselle. Osa hänellä olevista jutuista on ollut syyteharkinnassa 2–3 vuotta, ja rikokset ovat tapahtuneet 5–10 vuotta sitten.
Järvinen sanoo, että tilanne Etelä-Suomen syyttäjäalueella on jo nyt kansalaisten kannalta kestämätön.
Myös muilla syyttäjäalueilla tilannetta pidetään äärimmäisen vakavana. Etenkin vuoden 2028 tilannetta syyttäjät luonnehtivat katastrofiksi.
Vangittuja päästettävä vapaalle
Syyttäjillä on käytännössä kaksi työpinoa: kiireelliset asiat, joita on noin puolet ja ne, joita ei lailla tai muilla perusteilla ole määritelty kiireelliseksi.
Kiireellisiä ovat muun muassa vangittujen sekä alaikäisten rikosten tekijöiden ja uhrien asiat.
Etenkin huumejutuissa syyttäjällä voi olla samanaikaisesti vastuullaan jopa useita kymmeniä vangittuja.
Syyttäjien mukaan vakavien rikosepäilyjen vuoksi vangittuja joudutaan jatkossa vapauttamaan esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana, koska syyttäjät eivät ehdi hoitaa kaikkea tiukoissa määräajoissa.
Kiireettömien asioiden pinossa on paljon vakavia rikoksia, joiden vanhentumisajat ovat pitkiä. Näitä ovat esimerkiksi aikuisten väliset seksuaalirikokset ja väkivaltarikokset.
Etelä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Johanna Hervonen on huolissaan siitä, että kiireettömät jutut jäävät yhä enemmän kiireellisten jalkoihin:
Syyttäjien työmäärä on lisääntynyt, koska poliisilta ja muilta esitutkintaviranomaisilta saapuvien asioiden määrä on viime vuosina kasvanut.
Jutut ovat myös entistä laajempia ja vaikeampia ja etenkin pääkaupunkiseudulla kansainvälisempiä.
Ensi vuonna syyttäjille saapuvien juttujen määrän arvioidaan nousevan liki 100 000:een.
Saapuvien asioiden määrät ovat niin suuria, ettei niitä ei kyetä ratkaisemaan samaa vauhtia kun niitä tulee. Ensi vuonna rästissä on arviolta 40 000 asiaa.
Jutut uhkaavat vanhentua käsiin
Poliisien määrä kasvaa ensi vuonna sadalla, ja poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoo poliisin jatkavan voimakasta panostusta rikostutkintaan.
– Me ei voida lähteä himmaamaan sen takia, että toisella viranomaisella ei ole mahdollisuuksia toimia. Me ollaan juoksua nopeutettu ja tullaan sitä edelleen nopeuttamaan.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto katsoo, että poliisien määrän lisäämisen pitäisi automaattisesti kasvattaa myös syyttäjien ja tuomareiden määrää – muuten rikosketju ei toimi.
Vähenevä syyttäjien joukko joutuu ensimmäisenä karsimaan jo entuudestaan riittämätöntä esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa.
Se merkitsee käytännössä oman oksan sahaamista. Vaarana on, että oikeuteen joudutaan viemään juttuja, joiden tutkinnassa on puutteita ja syytteet voivat kaatua.
Osa poliisin työstä voi myös valua hukkaan.
– Poliisi voi tuutata meille juttuja niin paljon kuin sielu sietää, mutta eivät ne liiku mihinkään, Johanna Hervonen sanoo.
Syyttäjät arvioivat, että juttuja vanhentuu eikä niitä ehditä viedä oikeuteen.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pelkää, että suomalaiset lakkaavat luottamasta oikeusjärjestelmään etenkin, jos he itse joutuvat mukaan rikosprosessiin:
Koivisto varoittaa, että oman käden oikeuden käyttämiseen voidaan turvautua, jos koetaan, että oikeutta ei muuten saa.
Jos järjestelmä ei toimi ja viiveet ovat pitkiä, se voi Koiviston mukaan myös lisätä rikollisuutta.
– Tämä ehdottomasti voi vaikuttaa siihen, että viehtymys ainakin kokeilla rikoksen poluilla lisääntyy.
Syyttäjiä ei riitä oikeussaleihin
Syyttäjien määrän vähentäminen venyttää myös tuomioistuinten käsittelyaikoja entistäkin pidemmiksi.
Kaikilla syyttäjäalueilla rajoitetaan syyttäjien istuntopäivien määrä kahdeksaan päivään kuukaudessa. Muutoin aikaa ei jää syyteharkintaan eikä uusia juttuja saada käräjille.
Jo sovittuja istuntoja on vaikea siirtää jäljelle jääville syyttäjille, joiden kalenterit ovat jo entuudestaan täynnä.
Peruuttaminen aiheuttaa isoja vaikeuksia myös tuomioistuimissa.
– Jokainen peruutettu istuntopäivä tarkoittaa, että kaikki se työ, mikä istunnon kokoamiseen on käytetty, menee hukkaan, Niille asioille pitää sitten kaivaa uusi käsittelypäivä jostain, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula sanoo.
Suomen suurimmassa käräjäoikeudessa, Helsingin käräjäoikeudessa, tuomareiden kaikki istuntopäivät ovat jo täynnä ja jutut haastettuna pitkälle vuodelle 2027 tai jopa vuodelle 2028, laamanni Sirpa Pakkala kertoo.
– Tämä on katastrofi myös käräjäoikeuden ja ennen kaikkea kansalaisten kannalta, Pakkala toteaa.
Uusien istuntopäivien etsiminen vaikuttaa syyttäjien ja tuomioistuinten lisäksi suureen joukkoon ihmisiä: syytettyihin, uhreihin, osapuolten avustajiin ja todistajiin, joiden pitäisi muistaa jopa vuosien takaisia tapahtumia.
”Koko oikeudenhoidon ongelma”
Tuomioistuimissa voidaan rikosjuttujen sijasta käsitellä rästissä olevia riitajuttuja, mutta tällä aikaa rikosjutut ruuhkautuvat pahoin.
– Tämä ei todellakaan ole vain syyttäjien ongelma vaan myös tuomioistuimien ja koko oikeudenhoidon ongelma, Kumpula kuvaa tilannetta.
Ari-Pekka Koivisto ei ole vielä luopunut toivosta, että syyttäjien vähennyksiä voitaisiin ainakin osin välttää. Hallitus täydentää vielä ensi vuoden budjettia.
Hallitus on esittänyt ensi vuoden budjettiin Syyttäjälaitoksen menoihin vajaat 67 miljoonaa euroa. Määrä on noin 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä Syyttäjälaitoksellla on tänä vuonna käytettävissä.
Noin 4,5 miljoonan euron lisäyksellä voitaisiin työllistää nykyinen määrä syyttäjiä, Koivisto sanoo.
Source: Yle · Marjatta Rautio
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira