Päätös lipputangon kohtalosta on viivästynyt, eikä tangon kuntoa ole tutkittu yli puoleen vuoteen. Talven sääolot voivat rapistuttaa sitä nopeasti.

Haminan suurlipputanko kuvattuna yläpuolelta.
Suomen korkein lipputanko on seissyt Haminan Lepikönrannassa kahdeksan vuotta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

17:20

Hamina kiirehtii päätöstä sata metriä korkean lipputangon kohtalosta. Siitä on määrä päättää ensi viikolla.

Venäjällä valmistettu lipputanko on ollut purku-uhan alla maaliskuusta asti. Kuntotarkastuksessa selvisi tuolloin, että sen pinnoite on halkeillut ja rikkonut maalipinnan. Kovina palasina irrotessaan pinnoite on vaaraksi ympäristölleen.

Haminan vt. tekninen johtaja Olli Sorvari kertoo, että päätöksellä alkaa olla kiire. Uusia lohkeamia ei ole tiedossa, mutta talvi on tulossa, eikä tangon tilaa ei ole tutkittu yli puoleen vuoteen. Hänen mielestään tanko on nykyisessä tilassaan hyödytön.

– Lippua sinne ei voi laittaa ja pinnoitteen rapistuminen kiihtyy. Lumi, jää ja tuuli vaikuttavat tangon kuntoon. Kyllä meidän pitää saada selvä päätös, että mitä tangolle tehdään, sanoo Sorvari.

Olli Sorvari kertoo videolla, miten talvi vaikuttaa lipputankoon.

Keväällä Haminan kaupunkikehitysvaliokunta päätti jo hävittää tangon, mutta kaupunginhallitus kumosi päätöksen ja palautti asian uuteen valmisteluun.

Erimielisyyttä on ollut siitä, pitäisikö tanko hävittää vai korjata.

Pinnoitteen korjaaminen tulisi kaupungin selvityksen mukaan huomattavasti kalliimmaksi kuin lipputangon hävitys. Tämä on ihmetyttänyt asukkaita ja päättäjiä. Sorvari huomauttaa, että korjaamisen kustannusarvio on karkea.

– Aina, kun kunnostetaan vanhaa, voi tulla yllätyksiä. Siksi kustannusarviossakin pitää olla väljyyttä, sanoo Sorvari.

Keskeiset viranhaltijat lähtivät

Päätöstä lipputangon kohtalosta ovat osaltaan venyttäneet kaupungin viranhaltijoiden henkilöstövaihdokset. Haminan Veden toimitusjohtaja Olli Sorvari aloitti kaupungin vt. teknisenä johtajana syyskuussa.

– Lipputangon asiat olivat minulle vieraita. Asioihin perehtyminen vaatii aikaa ja haluan tietää taustat ennen kuin vien asian päätettäväksi, kertoo Sorvari.

Haminan tekninen johtaja Sari Paljakka ja kaupunkikehityspäällikkö Toni Puustinen irtisanoutuivat kesällä. Paljakka on nykyisin Varsinais-Suomessa sijaitsevan Koski Tl:n kunnanjohtaja, ja Puustinen siirtyi Kotkan kaupungin kiinteistökehityspäälliköksi.

Haminan suurlipputanko. Taustalla Suomenlahti ja rannikkoa.
Haminan kaupunkikehitysvaliokunnan on määrä päättää lipputangon kohtalosta 18.11. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Molemmat kiistävät, että lipputangon ongelmat olisivat suoraan vaikuttaneet lähtöön.

– Asiat ovat menneet vikaan jo useita vuosia sitten. Tosiasia on, että Haminaan on tilattu ja hyväksytty lipputanko, joka on suunniteltu erilaisiin olosuhteisiin. En kokenut asian ympärillä käytyä keskustelua erityisen ikävänä tai kuormittavana, sanoo Sari Paljakka.

Hän lisää, että Haminalla on ”omanlaisensa” päätöksentekokulttuuri.

– Se ei ehkä ole omiaan luomaan vahvaa pitovoimaa.

Haminan suurlipputanko. Rapistunutta maalia.
Tältä näyttävät lipputangon vauriot. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Myös lipputangon alkuperäiset puuhamiehet lähtivät kaupungin palveluksesta muutamia vuosia sitten. Silloinen kaupunginjohtaja Hannu Muhonen irtisanoutui ja jäi varhennetulle eläkkeelle. Silloinen tekninen johtaja Matti Filppu eläköityi jo ennen sitä.

He eivät ole olleet kovin halukkaita muistelemaan menneitä.

Idean isänä on pidetty kansanedustaja Kimmo Kiljusta (sd.), joka myi Haminalle ajatuksensa suurlipputangosta ja sen ympärille rakentavasta lippumaailmasta.

Haminan kaupungin valomainos.
Suurlippu on yhä näkyvästi esillä Haminan markkinoinnissa, vaikka tanko on ollut pitkään liputuskiellossa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kiemuroita tangon ympärillä on riittänyt.

Lipputanko pystytettiin Haminaan marraskuussa 2018. Ajatus oli juhlistaa Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä.

Tangon venäläinen alkuperä herätti kysymyksiä, eikä valmistaja ollut käyttänyt laskelmissaan Suomessa hyväksyttyjä standardeja. Laskelmat piti tehdä uusiksi, mikä myöhästytti käyttöönottoa.

Haminan vt. tekninen johtaja Olli Sorvari.
Olli Sorvarin mukaan lipputangon kulut kaupungille ovat olleet tänä vuonna pienet: 6000 euroa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Valot päällä loppuun asti

Lipputanko on aiheuttanut vuosittain keskimäärin 25 000 euron kulut Haminalle.

Tangon kohdevalaistus ja myös huipulla oleva valo ovat edelleen päällä, vaikka lipputangon lentoestelupa edellyttää vain kohdevalaistusta. Vt. tekninen johtaja sanoo, että sähkökulut ovat noin 600 euroa vuodessa.

– Kaksinkertaisella valaistuksella varmistetaan tangon näkyvyys myös tilanteissa, joissa toinen valo olisi rikki. Valot on tarkoitus pitää päällä niin kauan kuin tanko siellä on.

lipputanko rannalla auringonlaskussa.
Lipputangon tilalle on jo suunniteltu toista nähtävyyttä, joka voisi olla esimerkiksi uusi lipputanko. Kuva: Satu Krautsuk / Yle

Source: Yle · Satu Krautsuk

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira