Sairaanhoitajat, lääkärit ja poliisit työllistyvät parhaiten, mutta varmoja nakkeja ei ole

Kysyimme, mitä kannattaisi opiskella, kun melkein minkä tahansa alan työllisyystilanne voi muuttua hetkessä.

19:03

Suomessa koulutetaan ihmisiä aloille, joilta moni valmistuu työttömäksi. Ylen tutkintokoneen mukaan kuvataitelijoista, englannin kielen kääntäjistä ja medianomeista noin joka kolmas jää vaille töitä.

Mitä kannattaisi siis opiskella, että pääsisi parhaiten kiinni työpaikkaan?

Varmoja nakkeja ei ole, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Petra Pulli. Esimerkiksi vuonna 2023 puhuttiin koodaripulasta, mutta tänään tekoälyagentti tekee kahdessa minuutissa koodarin kahden viikon työt.

– Tekoäly tuo suuria muutoksia työmarkkinoille. Nyt tarvitaan tosi laaja-alaista osaamista eri aloilta. Ihmisiä kouluttautuu aloille, joilla välttämättä ole tarvetta työntekijöille. Tarve saattaa kuitenkin syntyä nopeasti, Pulli sanoo.

Pulli suosittele monialaisia sivuaineopintoja ja laajan yleissivistyksen hankkimista. Joustavuus antaa valmiuksia monenlaisiin tehtäviin.

– On tärkeää, että täydennyskouluttautuminen olisi mahdollista.

Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Helena Maijanen uskoo myös, että vahvuuksia voi saada tutkinnoista, jotka eivät työllistä heti. Samok edustaa ammattikorkeakouluopiskelijoita.

– Taide- ja kulttuurialalla opiskelevat kokevat, että opinnoista saa hyvät työelämä- ja yhteisötaidot. He työllistyvät, vaikka eivät välttämättä omalle alalleen, Maijanen sanoo.

Harjoittelupaikoista tuli pullonkaula

Ylen tutkintokoneen mukaan parhaiten työllistyvät sairaanhoitajat, lääkärit, poliisit ja psykologit. Tutkintokone perustuu Tilastokeskuksen tietoihin vuodelta 2023.

Tällä hetkellä yksi suurimmista pullonkauloista työelämään siirtymiselle on harjoittelupaikan löytyminen.

– Esimerkiksi psykologit valmistuvat tosi vahvasti työllisiksi. Ei ole siis kyse siitä, etteikö töitä olisi, vaan siitä onko resursseja harjoittelijan ohjaamiseen. Opinnäytepaikoista on paikoin tosi iso pula, Pulli sanoo.

Lisää opiskelupaikkoja

Suomen työttömyysaste on yhä EU:n kärkitasoa. Syyskuussa työttömiä oli 11 prosenttia työvoimasta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on yrittänyt korjata tilannetta lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallitus päätti keväällä lisätä 1 095 aloituspaikkaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Opiskelupaikkojen lisääminen kattavalla lisärahoituksella saa opiskelijajärjestöiltä kiitoksia – samoin tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrää.

Opiskelijajärjestöt haluavat myös laajentaa työllistymissetelin käyttöä. Työllistymissetelillä yritetään helpottaa nuorten työllistymistä yrityksiin alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia.

Yrityksen saama avustus kattaa puolet nuoren palkasta puolen vuoden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta.

Moitteita opiskelijajärjestöt antavat aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Se vaikeuttaa työttömäksi jäävien uudelleenkouluttautumista.