Suomi kiristää sähköverkkoon haluavien ulkomaisten yhtiöiden valvontaa. Syynä on epävakaa maailmantilanne ja sen luoma uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Aiempaa tiukemman lupakäsittelyn mahdollistaa tuleva sijoituslupalaki. Se kattaa sähköverkon lisäksi myös muut yhteiskunnan kriittiset kohteet.
Sähköverkon merkitys on korostunut Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan.
Viime viikkoina Euroopassa on tehty myös hybridihyökkäyksiä, kuten tuhansia aiheettomia pommiuhkauksia.
Näin Euroopan turvallisuustilannetta arvioi Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen Ylen A-Talkissa viime torstaina:
Suojelupoliisin ylitarkastaja Veli-Pekka Kivimäen mukaan sähkö- ja energiakohteet ovat Euroopassa hyökkäysten ja vaikutusyritysten kohteena.
– Ne kiinnostavat autoritääristen valtioiden tiedusteluja.
Kohteiden kautta voidaan tavoitella hyökkäysasetelmia myös pitemmällä tähtäimellä.
– Ulkomailla osa toimijoista on pyrkinyt hakemaan pitkäaikaista jalansijaa kriittisistä kohteista. Vahinkoa ei haluta aiheuttaa heti, vaan jossain itselle otollisemmassa ajankohdassa, Kivimäki kertoo.
Yle kysyi sähkövarastojen valvonnasta
Ulkomaisten energiainvestointien valvonta on tällä hetkellä hajautettu Suomessa useille viranomaisille.
Turvallisuutta arvioivat kantaverkkoyhtiö Fingrid, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja suojelupoliisi.
Yle kysyi, miten ne tarkkailevat nopeasti yleistyvien ja yhä suurempien sähkövarastojen omistus- ja turvallisuustaustoja. Suomessa on otettu viime vuosina käyttöön yli 200 sähkövarastoa.
Vastaukset yllättivät: viranomaiset siirsivät vastuuta toisilleen, ja kokonaiskuvaa oli vaikea saada.
– Ei siinä sellaista oikein toimivaa viranomaisprosessia ole, myöntää Fingridin verkkopalvelujohtaja Jussi Jyrinsalo.
Yle kysyi sähkövarastojen valvonnasta, koska niiden yhteisteho on Suomessa jo noin 2 000 megawattia. Se on enemmän kuin Olkiluoto 3 -ydinvoimalan sähköteho.
Tulevina vuosina varastoinnin teho moninkertaistuu, ja samalla sen merkitys kantaverkossa kasvaa.
Akkuvarastot eivät herätä yleistä kiinnostusta ja turvallisuushuolia samalla tavalla kuin datakeskukset. Sähkövarastoja voi kuitenkin käyttää hybridihyökkäyksiin.
Se vaatisi paljon osaamista, työtä ja rahaa, mutta uhkaa on syytä selvittää tarkemmin Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia.
Fingrid: Emme voi valita asiakkaitamme
Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo tarkistavansa sähköverkkoon liitettävien yhtiöiden taloustiedot ja mahdolliset pakotelistaukset maksuliikenteen takia.
Fingridillä on laista tuleva velvoite taata sähköliittymä sitä tarvitsevalle.
Turvallisuusselvityksiä Fingrid ei tee, eikä sillä ole sellaiseen tietoon pääsyäkään, Jyrinsalo kertoo.
– Emme oikein voi valita asiakkaitamme. Jos yrityksen taustoissa on jotain hyvin epäselvää, olemme suojelupoliisiin yhteydessä.
Kuinka helppoa investoinnin oikean alkuperän häivyttäminen sitten on?
– Joukosta voi löytyä toimijoita, jotka pyrkivät ja pystyvät peittämään taustaansa, arvioi suojelupoliisin ylitarkastaja Kivimäki.
Akkuvarasto aiheutti vakavan häiriön Virossa
Jyrinsalo ei usko, että esimerkiksi miljardi euroa maksava datakeskus rakennettaisiin vain sen vuoksi, että sitä käytettäisiin sähköverkon vahingoittamiseen.
Sähkövarastot ovat kuitenkin datakeskuksia halvempia.
Alan yhtiöistä saatujen arvioiden mukaan 70 megawatin laitoksen voi rakentaa 20–30 miljoonalla eurolla.
Ylen haastattelemien sähköverkon asiantuntijoiden mukaan pahin tilanne olisi, jos häiriöitä hakeva taho saisi verkkoon useita akkuvarastoja ja sammuttaisi niiden sähkönsiirron samanaikaisesti.
Se voisi aiheuttaa taajuushäiriöitä, vaikeuttaa sähköverkon toimintaa ja aiheuttaa pahimmillaan suurhäiriön.
Tämä riski on tiedostettu uudessa sijoituslupalaissa. Se ei huomioi yksittäisiä alle sadan megawatin energiahankkeita, mutta niihin voidaan puuttua, jos havaitaan, että ne ovat samaa toiminnallista kokonaisuutta.
Akkuvarastojen kautta on mahdollista tehdä myös teknisesti vaativampia verkon sisäisiä hyökkäyksiä sähkönsiirtoa vastaan.
Se olisi mahdollista esimerkiksi aiheuttamalla verkkoon tehoheilahteluja, kertoo Aalto-yliopiston sähkönsiirtojärjestelmien apulaisprofessori Janne Seppänen.
Tehovaihtelun vaikutuksista hän nostaa esille viime talvena Virossa tapahtuneen häiriön. Tuolloin sadan megawatin akkuvaraston virheellinen testaus aiheutti laajan häiriön Viron ja Suomen väliseen sähkönsiirtoon.
Myös viime vuonna Espanjan ja Portugalin suurhäiriöön johtanut tapahtumaketju sai Seppäsen mukaan alkunsa verkon tehoheilahteluista.
Vuokratonttien turvallisuusuhka jää ratkaisematta
Sijoituslupalain turvallisuusselvityksiä tekevät Huoltovarmuuskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Lain odotetaan tilkitsevän sähköverkon turvallisuusaukkoja, mutta niitä jää edelleen jäljelle.
Alle 100 megawatin yksittäiset energiahankkeet jäävät lain ulkopuolelle. Niiden osalta jää ratkaisematta myös vuokratontille rakentamisen turvallisuusriskit.
Datakeskusten osalta käytäntö on kireämpi, ja tarkasteluun voidaan ottaa myös alle 100 MW:n keskukset.
Supon ylitarkastaja Kivimäki nosti vuokratonttien turvallisuusriskin esille viime kesänä.
Vuokratontteja ei valvo puolustusministeriökään. Se arvioi Manner-Suomessa tehdyt kiinteistökaupat, joissa on vähintään 10 prosenttia EU- tai ETA-alueen ulkopuolista omistusta.
Jatkossa turvallisuusselvityksiä Suomessa tekee kahden ministeriön ja suojelupoliisin lisäksi myös Huoltovarmuuskeskus.
Se on tähän asti antanut lähinnä vain lausuntoja niitä pyydettäessä.
Hallinnon hajanaisuus voi olla riski sähköverkon turvallisuudelle, arvioi suojelupoliisin ylitarkastaja Veli-Pekka Kivimäki.
– Jos vain oletetaan, että asiat ovat kaikkien tiedossa, niin se voi olla vaarallinen oletus.
Sijoituslupalain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa.
Source: Yle · Risto Ukkonen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira