Sähkön hinta | Sähkön hinta heiluu taas hurjasti, kaksi grafiikkaa näyttää, mistä se johtuu

Sähkön hinta on vaihdellut viime aikoina todella paljon ja nopeasti. Esimerkiksi tiistaina aamuyöllä sähkö maksoi halvimmillaan vain vähän yli sentin kilowattitunnilta.

Mutta illan kalleimman varttitunnin ajan sähkö maksaa lähes 50 senttiä. Sähkö on kallista myös keskiviikkona.

Maanantaina ja viikonloppuna sähkö oli melkein koko ajan edullista. Edellisviikolla hinta pomppi taas useita kertoja hurjiin lukemiin.

Mistä raju vaihtelu oikein johtuu?

Lyhyesti sanottuna siitä, että suuri osa sähkön tuotannosta on vaihtelevaa tuulivoimaa. Tiistaina aamuyöllä tuulivoimalat tuottivat sähköä 4 000–5 000 megawatin teholla.

Illansuussa sään ennustettiin tyyntyvän, ja kantaverkkoyhtiö Fingrid ennusti tuulituotantoa tulevan alle 2 000 megawatin teholla.

Myös merkittävä osa ydinvoimasta on poissa käytöstä, koska Olkiluodon kolmosreaktori on huollossa ja kakkosreaktoria ajetaan alennetulla teholla.

Myös muuta niin sanottua joustavaa tuotantoa on käytössä suhteellisen vähän.

Kalleimpina tunteina hintoihin vaikuttaa myös Euroopan maakaasuvarastojen tyhjyys ja kaasun hyvin korkea hinta. Suomi on yhteydessä Keski-Euroopan sähköverkkoon Baltian ja Ruotsin kautta.

Kun edullista uusiutuvaa sähköä ei synny pohjolassa riittävästi, hinta alkaa lähestyä Keski-Euroopan hintaa. Sähkö on ollut Baltiassa ja Etelä-Ruotsissa usein vielä Suomeakin kalliimpaa.

Sähkön hinnan käyttäytymistä voi tutkia tarkemmin sähkömarkkinoiden tarjonta- ja kysyntäkäyrien avulla. Sähköpörssi Nord Pool julkistaa joka päivä jokaisen tarjontajakson käyrät sivustollaan.

Ne kuvaavat, millä hinnalla sähkön tuottajat ja kuluttajat tarjoutuvat tuottamaan ja ostamaan sähköä markkinoilta. Niin sanotun spot-markkinan hintatarjoukset annetaan aina edellisenä aamupäivänä.

Euroopan sähkömarkkinoiden järjestelmä laskee tarjousten ja käytettävissä olevien siirtoyhteyksien perusteella seuraavan päivän hinnat kullekin 15 minuutin jaksolle.

Käyrien leikkauspiste on kyseisen aikajakson sähkön pörssihinta.

Tarjouskäyrästä näkee, että sähkön tuottajat tarjosivat kello 1 alkavalle vartille yli 4 500 megawattia tuotantoa jopa negatiivisella hinnalla. Mukana ovat todennäköisesti ydinvoimalat, pakosta juoksutettavaa vesivoimaa, jota on tällä hetkellä paljon, osa tuulivoimasta ja kenties teollisuuden voimaloita, jotka käyvät hinnasta riippumatta.

Sen jälkeen tarjouskäyrä nousee nollan euron tuntumaan ja jatkuu hyvin pitkään suorana viivana. Tästä merkittävä osa lienee tuulivoimaa.

Noin 7 500 megawatin tehon jälkeen käyrä alkaa nousta hyvin jyrkästi pienissä portaissa ylöspäin. Tässä kohtaa markkinoille tarjotaan muun muassa säädettävää vesivoimaa, akustoja ja erilaisia polttavia voimaloita.

Kuvan perusteella tätä hinnan mukaan joustavaa tuotantoa oli kello yhden aikaan tarjolla vain noin tuhat megawattia.

Punainen käyrä kuvaa kysyntää eri hintatasoilla. Siitä puolestaan näkee, että sähkön kysyntä joustaa kyllä hinnan mukaan paljonkin.

Kun sähkön hinta on negatiivinen tai nollan tuntumassa, kysyntää olisi ollut noin 2 000 megawattia enemmän kuin kalliimmilla hinnoilla.

Energiayhtiöt lämmittävät ilmaisella tai lähes ilmaisella sähköllä mielellään kaukolämmön sähkökattiloita ja akkujen omistajat lataavat akkuja.

Mutta kun punaista käyrää seuraa vasemmalle näkee, että muu kysyntä joustaa enää hyvin vähän. Sähköä käytettäisiin lähes sama määrä, vaikka hinta nousisi hyvinkin jyrkästi.

Mitä siis tapahtuisi, jos välttämätön kulutus olisi esimerkiksi kylmän sään vuoksi paljon suurempaa? Tai jos sähkön tuotantoa olisi tyynen sään takia paljon vähemmän?

Se nähdään, kun katsotaan kello 18.30 käyriä. Silloin välttämätöntä kulutusta on aamuyötä enemmän. Mutta ennen kaikkea tuulivoimaa on käytössä huomattavasti vähemmän.

Sähkön tarjonnan käyrä alkaa kaartua jyrkästi ylöspäin selvästi alemmissa teholuvuissa kuin aamuyön kuviossa. Käyrät leikkaavat kohdassa, jossa sähkö maksaa 368 euroa megawattitunnilta.

Kuluttajan verollisena hintana se vastaisi 46 senttiä kilowattitunnilta.

Käyristä näkee myös, kuinka lähellä tarjonnan ja kysynnän tasapaino on tarjontakäyrän jyrkkää yläpäätä. Jo muutaman sadan megawatin muutos tuotannossa tai kulutuksessa voisi nostaa hintaa huomattavasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sähkö olisi fyysisesti loppumassa.

Tarjouskäyrät eivät kuvaa Suomen kaikkea sähkön tuotantoa ja kulutusta. Osa sähköstä tuotetaan ja käytetään pörssin vuorokausimarkkinoiden ulkopuolella.

Lisäksi käyrissä huomioidaan sähkön tuontia ja vientiä, joten niiden megawattilukuja ei voi suoraan verrata Suomen kokonaistuotantoon tai -kulutukseen.

Ennen talven pakkasia sähkön tuotantoa pitäisi tulla lisää käyttöön.

Olkiluodon kolmosyksikön huollon pitäisi päättyä noin viikon päästä. Kun säät kylmenevät, käyttöön otetaan lämpöä ja sähköä tuottavia voimaloita.

Tammi–helmikuussa myös Fortumin Meri-Porin hiilivoimala osallistuu pitkästä aikaa markkinoille.

Useimmiten Suomesta viedään sähköä Viroon, mutta virta voi kääntyä myös toisinpäin, jos Suomessa on riittävän kova pula sähköstä. Tarvittaessa joustoa siis vielä löytyy.